Tapaus Satava-Kakskerta jatkuu

Vasta viime valtuustossa merkitsimme tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, joka kaatoi Satava-Kakskerran osayleiskaavan maakuntakaavan vastaisena (lopputulos oli tiedossa jo kun kaavaa päätettiin valtuustossa). Johan tässä toista viikkoa saatiin hengähtää, kun taas mennään.

Maanantaina kaupunginhallitus päätti enemmistöäänin lähteä kiirehtimään maakuntakaavoituksen käynnistämistä ja loppuunsaattamista. Samalla kh  edellytti, että rakennemallin lisäksi kaavaa valmisteltaessa tulee huomioida Satava Kakskerran rakentamista edistävä valtuustossa jätetty ponsi.

Taustaksi todettakoon, että Turku on yhdessä muiden naapurikuntien kanssa hyväksynyt yhteisen vision ja rakennemallin Turun seutukunnalle. Rakennemalli keskittyy nauhamaisesti kasvukeskuksiin ja pyrkii ehkäisemään haja-asutusta. Kyseinen rakennemalli on siis hyväksytty kaikkien siinä mukana olevien kuntien valtuustoissa. Vaan mitä tekee Turku nyt? Vesittää yhdessä sovitun rakennemallin omalla sooloiluillaan ja ponsiesityksillään, joka edellyttää saarten rakentamista. Turku on taas kerran päällepäsmäri, joka saa vaatia poikkeuksia, mutta muiden oletetaan  noudattavan yhdessä sovittuja pelin sääntöjä. Ei ihme, ettei kukaan halua tehdä yhteistyötä Turun kanssa.

Olen myös puhunut useiden valtuutettujen kanssa yli puoluerajojen Turun ponsi-käytännöstä ja kaikille on jäänyt epäselväksi, mikä sen vaikuttavuus ja toimivuus on. Periaatteessa ponnen voi jättää kuka tahansa valtuutettu, mutta valtuusto sinänsä ei ota siihen kantaa, ponsista ei äänestetä. Ponnen pitäisi myös täydentää tai täsmentää tehtyä päätöstä, ei ainakaan laajentaa sitä. Nyt onkin herännyt epäily siitä, onko valtuustossa rakennemallin hyväksymisen yhteydessä  jätetty ponsi pitävä, sillä se saattaa joidenkin tulkintojen mukaan  laajentaa päätöstä.

Ja ennen kuin joku rientää taas riekkumaan, kuinka nyt alkaa villi rakentaminen saarille, kun KHO kaatoi kaavan, niin voidaan sanoa, että ei ala. Saarille voidaan rakentaa poikkeusluvalla, mutta niitäkin poikkeuslupia ohjaa maakuntakaava. Ja ne rakennusoikeudet on jo pitkälti käytetty. Näitä poikkeuslupahakemuksia pitää silti nyt seurata tiiviisti ja pyrkiä siihen, että alueelle saataisiin jälleen rakennuskielto, kunnes kaava on saatu vahvistettua.

Saa nähdä mitä tästäkin seuraa ja paljonko tämäkin lysti taas kerran tulee Turun kaupungille maksamaan.

Lisäys:

Etsin käsiini rakennemallin yhteydessä jätetyn ponnen ja se kuuluu näin:
”Turun saaret muodostavat osan koko kaupungin vetovoimasta ja tarjoavat luonnollisen kasvusuunnan ja sellaiset houkuttelevat asumismahdollisuudet, joita ihmiset haluavat. Siksi kaupunginvaltuusto esittää pontenaan, että saarten osalta noudatetaan kaupunginvaltuuston jo hyväksymää osayleiskaavaa ja sen sisältämiä tavoitteita, ellei kaupunginvaltuusto toisin päätä.”

Kaksi huomiota: 1) Ponnessa mainittu osayleiskaava on kaatunut KHO:ssa eikä ole lainvoimainen 2) Turun kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallivaihtoehdossa saaret jätetään rauhaan, mutta ko ponnen avulla pyritääne distämään saarille rakentamista. Ponsi selvästi laajentaa tehtyä päätöstä eikä siten voi olla pätevä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s