Talous on hyvä renki, mutta huono isäntä

Kas tässä keskiviikkona Turkulaisessa julkaistu kolumnini:

Kuntatalouden tasapainottaminen on ajankohtainen puheenaihe. Pelkkä vyönkiristys ei kuitenkaan riitä, sillä tavoitteeseen pääsy vaatii taitavaa johtajuutta, sosiaali- ja terveyspolitiikan kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja työkalukseen hallittuja, toimivia strategioita.

Erinomaisen esimerkin näimme tänä syksynä, kun kaupunginhallituksen niukka enemmistö esitti, että peruspalvelulautakunnan ylitystä ei kateta kokonaisuudessaan. Se olisi tarkoittanut  useiden terveysasemien sulkemista joulukuussa. Mitään kokonaisvaltaista ja pysyvää ratkaisua toimenpide ei olisi tuonut, sillä se olisi johtanut menojen kasvuun toisaalla kuten päivystyksessä ja erikoissairaanhoidossa.

Vastaavasti on hämmentävää joutua muistuttamaan, että meillä on olemassa kuntalaki, joka kieltää tietoisen alibudjetoinnin. Valtuusto on perinteisesti siunannut peruspalvelulautakunnalle erittäin niukan ja karsitun budjetin. Yleensä jo ennen kesää on annettu julkisuuteen ensimmäiset arviot, paljonko budjetti tulee ylittymään. Tätä on sitten kauhisteltu ja ihmetelty, että miten tässä näin kävi, vaikka minään todellisena yllätyksenä se ei asiaan perehtyneille varmastikaan tule.

Meillä on kaupunkina velvollisuus myös varmistaa, että tietyt palvelut annetaan kuntalaisille. Jos laiminlyömme tehtävämme, uhkaa aluehallintoviranomaiset kaupunkia uhkasakoilla. Viime vuosina Turulle on väläytelty uhkasakon mahdollisuutta liiankin usein. Tuorein esimerkki on joulukuulta.

Talouden tasapainottamisen tärkeydestä olemme varmasti kaikki samaa mieltä, jotta Turku ei tulevaisuudessa ajaudu kriisikunnaksi. Keinovalikoimamme tavoitteeseen pääsystä valtuustosalin oikealla ja vasemmalla laidalla ovat vain erilaiset. Olisikin mielenkiintoista kuulla ratkaisuja niiltä poliitikoilta, jotka ovat väläytelleet palveluiden rajujen leikkausten  ja palvelutason laskun tarpeellisuutta.

On myös hyvä huomata, että nyt käytävässä keskustelussa talouden tasapainottamisesta ja palvelutasosta ei ole kyse vain taantumasta ja menojen kasvusta vaan myös puolueiden suhtautumisesta julkiseen sektoriin sekä sen rahoitusmalleihin. Oikeisto on perinteisesti pyrkinyt heikentämään julkista sektoria, kun taas vasemmisto haluaa vahvan julkisen sektorin tuottamaan laadukkaita ja tasavertaisia palveluita kuntalaisille.

Yhtä oleellista on suhtautuminen rahoitusmalleihin. Tuoreiden tietojen mukaan yritysten verojärjestelyt eli verotuksen kierrättäminen halvemman verotuksen maiden kautta ovat pienentämässä viidenneksellä  yritysten ja yhteisöjen maksamaa yhteisöveron tuottoa. Kyse ei ole mistään pienestä summasta vaan noin miljardista eurosta, millä voitaisiin rahoittaa kuntalaisille tärkeitä palveluita. On tietenkin loogista, että ne tahot, jotka karsastavat vahvaa julkista sektoria eivät halua myöskään löytää rahoituskeinoja sen ylläpitämiseksi.

Kaikkea ei pidä ottaa vastaan sellaisena kuin se annetaan. Aina on olemassa vaihtoehtoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s