Eilinen valtuusto oli ihan yhtä suurta lystiä kuin vuoden ensimmäinenkin. Kuntarakennelakiluonnoksen lausuntoon liittyi sekavahko ja suurta hilpeyttä aiheuttanut äänestysrumba, yksi valtuutettu loikkasi takaisin ryhmään, josta oli viime kerralla eronnut ja yksi henkilö poistettiin yleisölehtereiltä. Vaan voin ilmoittaa ilouutisen: kohta nämä sirkushuvit näkyvät kaikelle kansalle, kun Turun valtuusto alkaa lähettämään kokouksistaan suoraa kuvaa netin kautta. Popparit valmiiksi siis, hyvät kuntalaiset!
Kyllä meillä valtuustossa ihan asiaakin ja tärkeitä asioita puitiin, joista suurimman osan vei kuntarakennelain lausunnon antaminen. Tavoitteena on vahva peruskunta, joka pystyy huolehtimaan omista palveluistaan ja joka on elinvoimainen ja dynaaminen (hieman kokoomusta siteeratakseni).
Turun näkökulmasta Turun Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näkee selkeitä perusteita viedä eteenpäin asiaa. On valtakunnallisesti tunnettu ilmiö, kuinka keskuskaupunki vastaa myös sitä ympäröivien kuntien palveluista mm vuokra-asuntokannasta, vähävaraisista, maahanmuuttajista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista etc. Keskuskaupungille lankeaa suuremmat taloudelliset kustannukset kuin naapurikunnille. Yhtä tunnettua on, että naapurikunnat eivät ole halukkaita yhdistymään keskuskaupungin kanssa vaan Turun seudulla ympäristökunnat ovat ilmoittaneet halustaan pysyä itsenäisinä.
Turun Vasemmistoliiton valtuutetut tekivät useita muutos- ja poistoesityksiä kuntarakennelakiluonnoksen lausuntopohjaan. Voitokkain oli esityksemme lähidemokratian lisäämisestä. Se menikin yksimielisesti läpi. Esitimme myös kuntien pakkoliitos-ajattelun poistamista sekä tavoitteena olevan suurista toimintayksiköistä luopumista. Näissä äänestyksissä emme menestyneet kuten emme myöskään sote-kirjauksen poistossa. Sosiaali- ja terveyssektorilta on tulossa heti ensi viikolla linjauksia selvitysmiehiltä, miksi siis ottaisimme kantaa asiaan, josta meillä ei vielä ole tietoa.
Omissa puheenvuoroissani toin esille, kuinka Turun toiminta ja nyt annetut lausunnot ovat ristiriidassa. Turku on yksistään riittävän iso yksikkö monilta kriteereiltä arvioituna mm väestöpohjan osalta. Kuitenkin meillä on viime kaudella ajettu alueilta alas palveluita ja keskitetty niitä suuriin keskusyksiköihin. Terveysasemaverkko hyvänä esimerkkinä. Demokratian osalta meillä olisi jo nyt monenlaisia keinoja lisätä asukkaiden kuulemista, mutta viime kauden alussa emme halunneet totettaa kuntalaisten toivomaa kansanäänestystä toriparkista, vaikka tuhannet turkulaiset olivat allekirjottaneet asiaa esittävän kuntalaisaloitteen. Usein olen törmännyt ikävään asenteeseen liittyen kuntalaisten keräämiin adresseihin: ”täällä päätämme me eivätkä kaupungin lapset/ työntekijät/ vanhukset.” Demokratiaa pitää siis lisätä myös muualla kuin paperilla oli viestini kärki.
En myöskään voinut yhtyä Petteri Orvon näkemyksiin, kuinka kuntaliitokset keventäisivät kuntien hallintoa. Emmehän itse onnistuneet siinä, kun sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin viime kauden alussa. Päinvastoin: miehitimme molempien virastojen johdolle paikat uuteen hallintoon. Saimme aikaan tehottoman, raskaan ja kankean järjestelmän. On myös huomioitava, että uusi peruskunta kattaa lausunnon mukaan ainakin Turun, Kaarinan ja Raision. Uusi suurkunta valtuustoineen vie pakostakin päätöksentekoa kauemmas kuntalaisesta. Pelkästään Turun sosiaali- ja terveystoimen sektori on laaja ja koko pakettia on vaikea yksittäisen lautakunnan jäsenen vaikea hallita. En uuden suurvaltuuston jäsenenä voisi varmuudella sanoa, mikä on paras ratkaisu Raisiossa asuvan mummon hyväksi. Siksi tarvitsemme erilaisia demokratiamalleja, joilla varmistamme lähidemokratian toteutumisen.
Uudesta atk-pohjaisesta tekniikasta johtuen kokouksen äänestykset olivat aikamoista hupia. Koska Li Anderssonin (vas) esitys meni heti alkuun yksimielisenä läpi, jäi se pohjaesitykseksi ja kaikki muut esitykset meni sitä vastaan. (Vaikka todellisuudessa tämä Anderssonin esitys takoitti pohjaesitystä, johon oli täydennetty Anderssonin tekemä esitys). Äänestystilanteissa asia näyttäytyi niin, että yhdessäkin vaiheessa pohjaesityksenä oli Anderssonin esitys, jota vastaan oli toinen Anderssonin esitys. Huvittuneena vitsailimme kokouksessa, että Andersson voittaa aina.
Toinen paljon keskustelua herättänyt asia oli Suikkilan Kartanon kaava. Lautakuntakäsittelyssä oli vielä ollut esillä asemakaavatoimiston laatima kaava, jolla oli ollut laaja tuki myös alueen nykyisten asukkaiden osalta sekä viraston osalta. Yllättäen alueen varauksen tehneelle rakennuttajalle kaava ei käynytkään vaan oli runnottu läpi toinen kaava. Tämän kaavakäsittelyn keskeinen kysymys olikin, kuka tätä kaupunkia kaavoittaa: valtuutetut vai grynderit. Vasemmistoliitto ei ole rakentamista vastaan, vaan haluamme kaavoittaa laadukkaasti, alueen houkuttelevuutta lisäten ja alueen asukkaita kuunnellen. Koska emme saaneet kaavaa palautukseen, jätimme sen pöydälle yhdessä vihreiden kanssa.
Maaliskuun kokouksessa ryhdymme toimenpiteisiin valtuutettu Ilkka Kanervan osalta, jollei hän osaa tehdä omia johtopäätöksiä sitä ennen. Mielenkiintoinen kokousrumba jatkuu.