Demokratiavaje Turun kaupunginvaltuustossa

Tänään aamulla otin yhteyttä kuntaliittoon liittyen maanantaina 25.8. pidettyyn Turun kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Käsittelyssä oli todella tärkeä asiakirja Uudistusohjelma 2, jonka avulla johdetaan toimintaa ja taloutta lähivuosina. Olin pyrkinyt perehtymään etukäteen valmisteltuun esityslistaan todella huolella ja käsittelimme sitä useaan otteeseen omassa valtuustoryhmässämme.

Olin hämmentynyt, kun valtuuston kokous keskeytettiin heti avauksen jälkeen ja ryhmien väliset sopijaryhmät päättivät pitää neuvottelun. Kyseiseen neuvotteluun osallistui kaikkien muiden puolueiden edustajat paitsi Vasemmistoliiton, joka ei ole mukana ryhmien välisessä sopimuksessa.

Suhtaudun nuivasti ylipäänsä tällaiseen ryhmien väliseen sopimus-kulttuuriin, jossa merkittäviä päätöksiä tehdään virallisen päätöksenteon ulkopuolella ja josta ne sitten tuodaan enemmistön voimin läpivietäviksi virallisiin päätöksentekoelimiin. Minusta tämä ei tue demokratiaa, heikentää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Minusta on todella kyseenalaista, että rvs-osapuolet pitivät neuvottelunsa virallisen kokouksen aikana viivästyttäen kokouksen etenemistä. Mielestäni heidän tulisi kokoontua omalla ajallaan, ei veronmaksajien kustantaman virallisen kokouksen aikana.

RVS-osapuolet toivat valtuuston kokoukseen paperin, jonka he enemmistövoimin veivät läpi. Me Vasemmistoliiton valtuutetut saimme kyseisen paperin haltuumme kesken kokouksen ja pääsimme vasta siellä tutustumaan sen sisältöön. Kyse oli aika laajasta noin 20 kohdan asiakirjasta eli ei mikään kevyt paperi.

Koska emme päässeet tutustumaan ryhmänä paperiin etukäteen, äänestytimme kaikki kohdat ja äänestimme näiden kohdalla tyhjää. Linjamme oli, että otamme ryhmänä kantaa asioihin, kun ne tulee yksittäin päätettäväksi joko lautakuntaan tai valtuustoon esim talousarvio 2015 muodossa.

Meidän ryhmä teki myös esityksiä liittyen koulutoimeen ja hyvinvointitoimialaan. Näistä olimme kertoneet aamun puheenjohtaja toimikunnassa, joka on virallinen päätöksentekoon liittyvä elin.

Kokouksen menettelytavat herätti myös kysymyksen, tietävätkö valtuutetut oikeasti, mistä päättävät. Ei tullut yllätyksenä, että lähikoulujen lakkautusuhka nousi suureen keskiöön kokouksessa. Sen sijaan tarkkaavainen valtuutettumme Elina Sandelin huomasi, että rvs-osapuolet olivat esityksellään korottamassa lastensuojelun leikkausvaatimusta 800 000 eurolla. Tämä on merkittävä summa ja sillä on laajat vaikutukset.

Kysyimme useaan otteeseen, olemmeko ymmärtäneet asian oikein ja kohdistetaanko tämä koko summa tosiaan lastensuojeluun vai myös esim koulutoimeen. Emme saaneet minkäänlaista vastausta. Uskallan väittää, että tämä lastensuojelun 800 000 euron lisäleikkaus tuli monille muillekin rivijäsenille yllätyksenä. Tällainen menettely on mielestäni erittäin huonoa hallintoja ja johtamista.

Näihin asioihin liittyen olen pyytänyt kantaa kuntaliitosta. Kyse ei ole vain minun oikeuksista kaupunginvaltuutettuna vaan myös kaikkien niiden kuntalaisten, jotka ovat minua vaaleissa äänestäneet. Kyse on ennen kaikkea demokratiasta ja kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa päätettäviin asioihin.

Nappikauppaa valtuustossa lähikoulujen nimissä

Turun kaupunginvaltuusto käsitteli maanantaina uudistusohjelma kakkosta eli paperia nimeltä U2. Lupaavan nimensä sijaan paperi osoittautuu puhtaaksi leikkauslistaksi.

Etukäteen suurta kohua ja julkista keskustelua oli aiheuttanut lähikoulujen lakkauttamisuhka. Lähikoulut nousivatkin odotetusti parrasvaloihin maanantain valtuustossa. Yksi toisensa perään valtuutetut nousivat pönttöön puolustamaan lähikouluja ja vakuuttamaan olevansa koululaisten puolella.

Suurista puheista huolimatta valtuusto ei saanut selkeästi kirjattua, että lähikouluja ei lakkauteta. Tosiasiallisesti valtuuston enemmistö lopulta linjasi seuraavaa: ”kouluverkosta päätetään kokonaisuutena erillisestä valmistelusta marraskuun loppuun mennessä siten, että huomioidaan lähipalvelulupaus pienimmille koululaisille”. Tämän parempaan tulokseen ei pystytty, vaikka sekä vihreät että demarit julistivat jo ennen kokousta mediassa, kuinka he eivät lähikoulujen sulkemisia hyväksy. Henkilökohtaisesti olin äärettömän pettynyt tähän puolivillaiseen kirjaukseen.

Asia saa lisäksi mielenkiintoisen käänteen, kun tutkii tarkemmin maanantaina tehtyjä päätöksiä. Valtuutettumme Elina Sandelin huomasi jo kokouksessa, kuinka lastensuojelun säästötavoitetta eli leikkaustarvetta nostettiin valtuuston enemmistön tekemällä päätöksellä 2 miljoonaan euroon vaikka esityslistan pohjaluvut olivat vain 1,2 miljoona euroa. Nosto oli hurjat 800 000 euroa.

Kysyimme asiaa useampaan kertaan Elina Sandelinin kanssa valtuustossa emmekä saaneet vastauksia. Kysyin jopa kahteen otteeseen, että onko oikeasti tarkoitus korottaa säästötavoitetta näin rajusti ja minne se tullaan kohdentamaan.

Nämä kaksi asiaa kytkeytyvät toisiinsa siten, että kyseiset asiakohdat yhdistettiin valtuustossa ja kirjauksessa mm tunnustetaan koulujen, varhaiskasvatuksen ja neuvoloiden merkittävä rooli lastensuojelun ennaltaehkäisevässä työssä.

Merkittävää ja oleellista on nyt se, tullaanko tuo 2 miljoonan euron leikkaustavoite kohdistamaan vain lastensuojeluun vai kohdistetaanko se mahdollisesti osittain koulutoimelle.

On katastrofi, jos koko korotettu summa kohdennetaan vain lastensuojeluun. Silloin voidaan kysyä, pelastettiinko lähikoulut lastensuojelun ja mahdollisesti lastenkotien kustannuksella? Mutta jos leikkaustavoitetta kohdennetaan myös koulutoimelle, on tehty taitava silmänkääntötemppu. Samaan aikaan on suurella kohulla annettu rahaa lähikoulujen pelastamiselle, ja toisella päätöksellä sitä otetaan pois.

Miten tämä homma oikeasti etenee, niin se ratkennee, kun valtuusto käsittelee talousarviota 2015 myöhemmin syksymmällä. Eipä voi kukaan sanoa tylsäksi Turun kunnallispolitiikkaa näillä kuvioilla.

Ja jotta totuus ei unohtuisi lähikoulukeskustelun alle, niin valtuuston enemmistö teki maanantaina koulusektorille miljoonien eurojen leikkauksen ja se kohdistuu avustajien ja opettajien määrään. Surullista, mutta todellista.

Kaupunginvaltuustossa strategia- ja uudistusohjelmat

Viimeinen valtuusto ennen kesälomia käsitteli merkittäviä asiakirjoja. Vaikka moni valtuutettu haikaili jo lomille, niin pitkään jaksoimme puhua ja keskustella. Kokous kesti yli viisi tuntia päättyen vasta puolenyön aikaan.

Strategiaohjelmia monet kiittelivät. Ne ovat oikeastaan aika ympäripyöreitä, mutta siltikin ne luettuaan ymmärtää, miksi toisella puolella salia oltiin tyytyväisempiä asiakirjoihin ja kumpi oli asiakirjojen pohjan laadinnasta vetovastuussa.

Puheenvuorossani harmittelin, kuinka strategiaohjelmissa kautta linjan kaupungin omat työntekijät sivuutetaan aika lailla. Siellä on toki maininta, että henkilöstölle laaditaan oma tavoiteohjelma. Jostain kertoo sekin, että pääluottamusmiehiä ei kutsuttu mukaan strategiapaperin laadintaan. Tyyli ja sävy olisivat varmasti erilaiset, jos me vasemmistossa olisimme pohjan laatijoita.

Harmittelin myös raitiotiehankkeen puuttumista strategiakirjoista. Ohjelman mukaan keskusta-alueelle tulee päästä kaikilla kulkuvälineillä. Päätös ratikasta tehdään kuulemma myöhemmin erikseen. Turku jatkaa siis tältä osin vanhanaikaisella politiikalla. Valtakunnallisesti Tampere sai viime viikolla myönteistä huomiota, kun minihallitusneuvottelut lupasivat kaupungille raiderahaa kaupungin kehittämiseksi. Turku jää tässä kohtaa jälkeen kovimmasta kärjestä kehittyä raidekaupunkina.

Strategiaohjelmien hyväksymisen jälkeen siirryimme käsittelemään uudistamisohjelma kakkosta, joka on vahvasti ristiriidassa strategiapapereiden kanssa. Tämä on tyypillistä turkulaista päätöksentekoa.

Nostin ristiriidan esiin puheenvuoroni alussa. Strategiaohjelmassa on linjaus ”tehostetun ja erityisen tuen oppilaille mahdollistetaan opiskelu myös lähikouluissa.” Samana aamuna oli opetuslautakunta vienyt enemmistöpäätöksellä käytäntöön uudistusohjelma no 1 ja vähentänyt 19 avustajaa. Nyt käsittelyssä ollut uudistusohjelma no 2 vähentää 79 henkilötyövuotta lisää koulusektorilta. Kysyin puheenvuorossani kaupunginjohtajalta vastausta tähän ristiriitaan ja että miten näillä luvuilla voidaan strategian linjaukset ja erityisoppilaiden opiskelu lähikoulussa turvata. Vastausta en tietenkään saanut.

Eräs ongelma Turun päätöksenteossa on, että talousluvut ja toiminta käsitellään erillään. Nytkin valtuuston enemmistö vahvisti suunnitteluluvut ja henkilöstöleikkaukset virastoille ymmärtämättä tai tietämättä, miten ne vaikuttavat käytännön toimintaan. Sosiaali- ja terveystoimea säätelee laki ja velvoitteet hoitaa tietyt palvelut, eikä niitä pääse sivuuttamaan alibudjetoimisella. Tämä on mielestäni äärettömän huonoa johtamista ja palveluiden kehittämistä.

Suhteemme salin vasemmalla laidalla talouteen on erilainen kuin oikealla, tästäkin keskustelimme ryhmässä ennen valtuuston kokousta. Ymmärrämme talouden realiteetit, mutta emme näe talouslukuja ihan niin synkkinä, mitä kaupunginjohtaja ja talousjohtaja eteemme maalaa. Nostimme ainoana ryhmänä esiin myös telakan tilanteen ja mahdollisen omistajavaihdoksen. Toteutuessaan omistajavaihdos toisi tilauksia saman tien telakalle, mikä tulee muuttamaan taloustilannetta merkittävästi. Silloin näin tiukkaa uudistusohjelmaa eli leikkausohjelmaa ei tarvita.

Paheksuimme myös oikeiston tapaa tehdä politiikkaa pitkittyneellä taantumalla. Kokoomus ajaa jatkuvia ulkoistamisia ja laajoja leikkauksia taloustilanteen  varjolla, vaikka heillä ei ole esittää esitystensä tueksi talouslukuja. Ryhmämme puheenjohtaja Li Andersson muistutti, kuinka muualla Suomessa päinvastoin on ulkoistettuja palveluita palautettu omaksi toiminnaksi juuri taloudellisista syistä.

Turussa oikeiston vaihtoehdot annetaan yhtenä totuutena eikä niitä saisi kyseenalaistaa. Li linjasi ryhmäpuheenvuorossaan, kuinka Euroopan laajuisesti ollaan jo ymmärretty, että leikkauspolitiikka ruokkii itseään syventäen talouskriisiä. Tämän vuoksi suhtaudumme nihkeästi oikeiston leikkauslistoihin ja haluamme, että ihmisistä pidetään huolta myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Me haluamme elvytystä, myös kunnallispolitiikassa.

Emme hyväksyneet ”uudistusohjelmaa” vaan esitimme ensin palautusta ja sen jälkeen hylkyä. Hävisimme esityksemme, joten leikkaavan uudistusohjelma tuli voimaan valtuuston enemmistön puolesta. Tämän johdosta heti tänään käynnistettiin yt-neuvottelut, joissa ei siis ole poissuljettu lomautuksia eikä irtisanomisia.

Eurovaalit tänään – äänestä Vasemmistolle meppi

Gallupit ovat povanneet Vasemmistoliitolle kannatusta ja ainakin yhden mepin eli europarlamentaarikon saamista sunnuntaisissa vaaleissa. Vasemmistoliiton lista on täynnä kovia nimiä, ja samaiset gallupit ovat nostaneet kovimpaan kärkeen entisen liikenneministeri, kansanedustaja Merja Kyllösen sekä Vasemmistonuorten puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Li Anderssonin.

Vasemmistoliiton ehdokkaita voit äänestää numeroilla 132-151. Minun ääni meni heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä Li Anderssonille no 134. Jos olet jo minun laillani äänestänyt ennakkoon, niin tänään kannattaa tsempata vielä yksi empivä tuttu vaaliuurnille. Vasemmisto on vahvasti voittamassa vaalit, mutta siihen tarvitaan meidän kaikkien ääni.

Turussa vaalivalvojaisia vietetään perinteiseen tapaan Panimoravintola Koulussa. Klo 20 julkistetaan ennakkoäänet ja silloin on vielä Li Andersson paikan päällä tavattavissa. Tule mukaan voittamaan nämä vaalit!

Muista äänestää tänään sunnuntaina 25.5.2014!

Tässä vielä muutama sivu:
Li Andersson
Vasemmistoliiton ehdokkaat
Vasemmistoliiton eurovaalisivut

Vappu se on naisellakin

Kaupunkilehti Turkulaiseen kirjoittamani kolumni 30.4.2014.

On jälleen aika juhlistaa kevään iloisinta juhlaa, vappua. Luvassa on serpentiiniä, värikkäitä ilmapalloja ja lasten riemua. Munkkeja, simaa ja skumppaa.

Tarjolla on myös perinteisiä vappumarsseja, punalippujen liehutusta ja poliittisia palopuheita, joiden sanomassa nousee hyvin usein esiin teollisten työpaikkojen tilanne, rakentaminen ja perusduunarit eli haalarimiehet. Poliittinen vappu tuntuu edelleen näyttäytyvän hieman jäykkänä, totisena ja hyvinkin miehisenä, mihin naisena on vaikea samaistua.

Vappuna, kansainvälisen työväen juhlapäivänä, tulisi muistaa yhteiskunnassa tehtävä palkaton työ ja sen tekijät. Etenkin naisten ilmaisella työllä ruokitaan perheitä, siivotaan koteja sekä hoidetaan lapsia ja vanhuksia.

Keski-iän kynnyksellä moni nainen tasapainoilee kahden sukupolven välissä. Hoidettavana on ikääntyvät, apua tarvitsevat vanhemmat ja omat murrosikään tulevat lapset. Samaan aikaan työelämässä kilpailu kovenee ja vaatimukset lisääntyy. Nelikymppistä naista revitään eri suuntiin erilaisin vaatimuksin ja odotuksin, ja heidän niskaansa sysätään vastuuta hoitotaakasta. Tällä on merkittäviä vaikutuksia myös työelämään ja työssä jaksamiseen.

Tämän vuoksi olen hämilläni, ja aika ajoin hieman ärtyneenäkin, seurannut oikeiston avauksia siitä, kuinka välittämistä ei voi ulkoistaa valtiolle ja ihmisten olisi kannettava enemmän vastuuta lähimmäisistään.

Kukaan tuskin  oikeasti haluaa ulkoistaa välittämistä valtiolle. Olisi kuitenkin sangen kohtuullista, että meillä olisi toimivat terveys- ja sosiaalipalvelut, mikä helpottaisi arkea ja työssäkäyntiä huomattavasti. Suurin osa tuntemista ihmisistäni pitää erittäin hyvää huolta lähimmäisistään. Usein se huolehtija on nainen. En voi olla pohtimatta, että paljonko sitä vastuuta ja hoitotaakkaa näille naisille tulisi lisätä. Hengiltäkö meidät yritetään saada.

Kulunut vuosi on konkreettisesti opettanut minulle, miten haastavaa ja kuormittavaa on hoitaa toisen ihmisen asioita. Olen työni ohessa soitellut eri virastoihin, varannut labra-aikoja, organisoinut kuljetuksia, raahannut kauppakasseja, lukenut sairaskertomuksia, jakanut lääkkeitä ja nukkunut hiostavalla kumipatjalla sairaalan lattialla. Jonotusta, odotusta, valtakirjoja ja byrokratiaa. Ymmärrykseni ja kunnioitukseni kaikkia omaisten asioitaan hoitavia kohtaan on noussut huikeasti.

Juuri tämän vuoksi vappu on erityisesti meidän keski-ikäisten, arjen pyörteissä  hieman uuvahtaneiden naisten juhla. Erinomaista vappua meille, reissussa hieman rähjääntyneille. Olemme juhlapäivämme ansainneet.

Mirka Muukkonen
Turun kaupunginvaltuutettu (vas)

Valtuustoaloite pitkäaikaissairaiden kotihoidon parantamiseksi

Tänään jätin valtuustoaloitteen pitkäaikaissairaiden kotihoidon parantamiseksi. Samasta aiheesta pidin puheenvuoroni valtuustossa. Aloitteen allekirjoitti meidän vasemmsitoliiton ryhmän lisäksi 5 Perussuomalaista. Tässä aloite nähtäväksenne.

Turun kaupunginvaltuusto/
Valtuustoaloite pitkäaikaissairaiden kotihoidon kartoittamiseksi ja kehittämiseksi

Valtakunnallinen trendi on, että ikäihmisten kotona asumista ja pärjäämistä tuetaan aiempaa enemmän. Tämä vaatii toimivat , ajoissa annettavat ja oikein kohdennetut kotihoidon palvelut. Tämä aloite koskee nimenomaan kotisairaanhoidon kehittämistä.

Monet kotihoidon palvelua käyttävistä iäkkäistä kuntalaisista tarvitsee palvelua ja sairaanhoitoa pitkäaikaissairautensa vuoksi. Sairauden edetessä asiakkaan kunto ja tilanne saattaa vaihdella  merkittävästi jopa viikoittain. Tällöin olisi erityisen tärkeää, että kotihoidossa pystyttäisiin reagoimaan tilanteeseen nopeasti ja puuttumaan potilaan lääkitykseen siten, että vältyttäisiin potilaan siirtyminen raskaiden palveluiden piiriin. Pitkäaikaissairaalla voidaan myös joutua kokeilemaan erilaisia lääkkeitä, niiden sopivuutta ja   annostuksia ennen kuin sopiva lääkitys löytyy.

Tällä aloitteella halutaan kiinnittää huomiota erityisesti pitkäaikaissairaiden kotona selviytymiseen ja kotiin annettaviin sairaanhoidollisiin palveluihin.

Haluamme selvittää,

Mikä on pitkäaikaissairaiden kotiin annettavien palveluiden tilanne Turussa tällä hetkellä. Ovatko ne riittävät ja osataanko niitä tarjota oikeassa muodossa vastaamaan kuntalaisten tarvetta.

Miten pitkäaikaissairaiden kotihoitoa voitaisiin kehittää tai resursseja kohdentaa toisin niin, että pitkäaikaissairaat voisivat halutessaan olla kotona mahdollisimman pitkään ja pystyttäisiin ehkäisemään turhat siirtymiset vuodejaksoille.

Onko kotihoidossa riittävästi lääkäreitä ja sairaanhoitajia tekemään tarvittavia kotikäyntejä.

Turun sosiaali- ja terveystoimi on viime valtuustokaudella tehnyt ulkopuolisen selvityksen terveyspalveluiden käytöstä. Kuinka iso osa palveluiden käyttäjistä on kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä. Mitä johtopäätöksiä selvityksestä on tehty ja mihin toimenpiteisiin ryhdytty.

Vastaako nykyinen johtamisjärjestelmämme ja organisaatiomme kotihoidon ja pitkäaikaissairaiden palvelutarpeeseen ja olisiko organisaatiota syytä tarkastella aivan uudella tapaa.

Turussa 2.12.2013
Mirka Muukkonen (vas)

Kunnallisveroa korotetaan

Eilisen valtuuston piti olla lyhyt. Vaan taaskin valtuutetuilla juttua riitti. Kipeetä teki, varsinkin Kokoomukselle, mutta veroprosentti nousi.

Puheenvuorossani nostin esiin, kuinka kuntapoliitikkona olen kauhuissani siitä, miten kuntia tällä hetkellä kuritetaan. Ajat ovat vaikeat eivätkä valtiovallan toimet kuntien tilannetta helpota, päinvastoin. Vasemmistolaisesta näkökulmasta valtakunnan tasolla verotusta voitaisiin hoitaa toisinkin, mutta kun sellaista poliittista tahtoa ei ole, meidän on kuntatasolla reagoitava, jotta kuprut jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Kaikille lienee selvää, että kunnallisveron nostolla ei olla jakamassa mitään uusia herkkuja ja pipareita vaan turvaamassa peruspalveluita. Kun lukee uutisista kuntien tilanteista, niin törmää hurjiin uutisiin: lomautuksiin, irtisanomisiin, rajuihin leikkauksiin. Turussakin joudutaan palveluita rajoittamaan, mutta toivottavasti pahimmalta vältytään.

Kunnallisveron nosto ei tarkoita myöskään sitä, että jäädään tumput suorana seisomaan. Suotavaa kuitenkin olisi, että käytäisiin hieman syvällisempää keskustelua siitä, mitä palveluiden tehostaminen, toisella tapaa tekeminen, ”samalla rahalla enemmän” ja palvelurakenneuudistukset käytännössä tarkoittaa. Toisen kauden valtutettuna hyvin harvoin olen törmännyt rehelliseen syvään keskusteluun aiheesta. Yleensä keskustelua käydään ulkoa opituilla kauniilta kuulostavilla matroilla.

Turun valtuuston tulisi kaikessa päätöksenteossaan huomioida alueen työllisyyden kehittyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on mietittävä huolella miten esimerkiksi yhtiöiden ja palveluiden kilpailutukset tehdään. Etteivät tehtävät valu monikansallisille yrityksille vaan paikallisille toimijoille, jotka maksavat veronsa tänne. Aiemmin tehty energiaratkaisu oli itselleni pettymys, sillä olisin suonut senkin tukevan alueellista työllisyyttä.

Perussuomalaiset halusivat korvamerkitä osan rahoista eläkeläisille. (Tämä aihe aiheutti paljon keskustelua salissa. Nyt tehty päätös korottaa kuntaveroa ei ole ylimääräistä lupporahaa vaan se on jo leivottu sisään seuraavassa kokouksessa käsiteltävään ensi vuoden budjettiin).

Linjasin, että me nuoremmat poliitikot kyllä ymmärrämme eläkeläisten ja ikäihmisten asioita. Puhutaanhan silloin meidän isistä, äideistä, mummeista ja vaareista. Me nuoremmat käymme töissä ja samalla hoidamme heitä. Samalla meillä on omat lapsemme, joita emme halua unohtaa vaan tarjota heille laadukkaat päivähoitopalvelut ja sivistävän koulutuksen. Sitä haluaa varmasti myös isovanhemmat.

Virpa Puiston muistoa kunnioittaen toivon myös, että jatkossakin pidämme huolta lastenkotien ja lastensuojelun lapsista ja heidän perheistään sillä samalla voimalla ja suurella sydämellä, millä Virpa aina heitä puolusti.

Lopuksi linjasin, että eri ihmisryhmien vastakkainasettelu ei ole rakentavaa eikä pitkällä juoksulla palvele yhteistä hyvää. Kaikista on pidettävä huolta.

Valtuuston alussa valtuusto piti hiljaisen hetken Virpa Puiston muistolle. Virpan paikalla oli valkoiset muistokukkaset ja kynttilä. Voin sanoa, että se oli minulle todella tiukka paikka eikä kyyneliltä voinut välttyä. Virpa oli todellinen suurnainen, joka rohkeasti ajoi heikommassa asemassa olevan asiaa.

Raskas vuosi takana

Pahoittelen blogini hiljaisuutta kuluneena vuonna. Vuosi 2013 on ollut äärettömän raskas ja surullinen perheelleni ja lähipiirilleni. Niin se vaan menee, että se on otettava vastaan, mitä elämällä on kulloinkin tarjota. Tänä vuonna se on tarkoittanut sitä, että olen laittanut asiat uudenlaiseen tärkeysjärjestykseen. Samalla aika politiikalle on jäänyt vähemmälle.

Kovin opettavainen tämä vuosi kaikessa kamaluudessaan on ollut ja avannut silmiä uudella lailla, minkä varmasti otan opiksi tulevaisuutta ajatellen.

Näiden terveisten myötä kohti loppuvuotta. Toivottavasti ensi vuosi on parempi ja onnellisempi.

Terveyskeskusmaksuvapautukset säilyy

Jälleen kerran Turussa yritettiin poistaa terveyskeskusmaksuvapautukset pienituloisista muodostuvista ryhmiltä. Viimeksihän asiasta päätettiin vasta tammikuussa 2013 peruspalvelulautakunnan viimeisessä kokouksessa.

Tällä kertaa perusteena yritetiin käyttää  siirtymistä yhteispäivystykseen ja maksukäytännön yhtenäistämisellä naapurikuntien kanssa. Asiaa voi tarkastella myös toisinpäin: Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että naapurikunnatkin laajentaisivat terveyskeskusmaksuvapautuksiaan. Tässä siis vinkki Raisiolle ja Kaarinalle.

Eilinen päätös syntyi äänestyksen myötä. Vain kokoomus oli ainoana ryhmänä sitä mieltä, että maksuvapautuksista tulisi luopua. Onneksi muut ryhmät eivät olleet heidän säästölinjansa takana.

Kokoomuksesta toivottiin, että voisimme selvittää muiden suurten kaupunkien maksukäytäntöjä. Kun kuulemma Tampereella on maksuvapautuksen saaneet vain veteraanit. Kannatin selvittämistä omassa puheenvuorossani, sillä Helsingissähän on kokeilussa maksuton terveydenhuolto ja se kyllä kiinnostaa meidän Vasemmiston ryhmää. Tämän näkemyksen esittäminen sai hieman liikehdintää ja vastalauseita pöydän toisella puolella oikeistoryhmässä. Kas kummaa..

Jatkossa Turussa on siis voimassa entinen käytäntö:

Terveyskeskusmaksusta vapautetaan ne turkulaiset asiakkaat, jotka esittävät
– voimassa olevan sosiaalikeskuksen toimeentulotukipäätöksen
– kansaneläkelaitoksen asianmukaisen tositteet
– työttömyysturvanperuspäivärahan tai työmarkkinatuen maksamisesta
– rintama- tai rintamapalvelutunnuksen (esim. Kela-kortissa merkitä R)
– opiskelijat voimassa olevan opiskelijakortin tai oppilaitoksen voimassa olevan todistuksen opiskelusta
– todistuksen täyden kansaneläkkeen määrästä, joka tällä hetkellä on yksinäisellä henkilöllä 608,63 euroa/kk ja puolisoilla 539,85 euroa/kk
– kansaneläkelaitoksen todistuksen siitä, että asiakkaalle maksetaan eläkkeen varhennusvähennyksen tai suhteutuksen takia pienempää kuin täyttä kansaneläkettä
– maksukaton täyttymisen jälkeen saadun vapaakortin

Turun kaupungin kotisivuilla lisää tietoja maksukäytännöistä.

Tarkastuslautakunnan raportti varhaiskasvatuksesta

Varhaiskasvatuksen tilanne herätti mielenkiintoisen, värikkään ja paikoittain tulisenkin  keskustelun valtuustosalissa. Tällaisia keskusteluja palveluiden sisällöstä, riittävyydestä, tuotantotavoista toivoisi kuulevan useamminkin.

Me Vasemmistoliitossa kiinnitimme huomiota erityisesti pitkiin jonoihin, jotka mielestämme rikkovat lakia tilanteen vain jatkuessa. Myös alueellinen epätasa-arvo, joka koskee erityisesti itäisen Turun palvelujen heikkoutta, nostimme esiin. Näistä teimme ryhmänä ponnen asiaan.

Eräs merkittävä haaste on ammattitaitoisen henkilökunnan puute: meiltä puuttuu sekä lastentarhanopettajia että erityislastentarhaopettajia. Koska yksityiset palvelusetelein tarjoavat palveluntuottajat on rinnastettavissa kaupungin omaan toimintaan, olisi ollut kiva tietää, mikä henkilökunnan tilanne näissä päiväkodeissa on.

Omassa puheenvuorossani avasin aluksi, miksi suhtaudumme kriittisesti palvelusetelijärjestelmään. Palveluseteli ei ole kaikille vaihtoehto, vaan sen käyttöä rajoittaa ensinkin kaupunki ja toisekseen perheen talous. Edelleen meillä on lukuisia palvelutuottajia, jotka perii omavastuuosuutta muutenkin hurjien päivähoitomaksujen päälle.

Palvelusetelijärjestelmän myötä meillä on uhkana kahtiajakoinen yhteiskunta. Asia on tiedostettava, jotta niin ei tapahdu. Nyt järjestelmä ohjaa siihen, että hyvätuloiset voivat valita palvelunsa, mutta köyhät ja vähävaraiset ohjataan kunnan omiin palveluihin. Sama koskee erityislapsia, jotka tarvitsevat tukitoimenpiteitä. Näin meille pikkuhiljaa kehittyy hyvinvoivien ja hyvätuloisten päiväkodit ja huono-osaisten ja tukea tarvitsevien päiväkodit.

Valinnan vapaus pitää ulottaa kaikille kuntalaisille, eikä vain osalle ja sen tulee koskea myös kunnallisia palveluita. Palvelusetelilaissa sanotaan, että kuntalainen voi kieltäytyä ottamasta sitä vastaan, jolloin kaupungin on tarjottava muu vaihtoehto tilalle. Valinnan vapauteen vedottaessa kuntalaisilla pitää olla mahdollisuutena valita myös laadukas kunnallinen päivähoito. Nykyisillä resursseilla se ei aina ole mahdollista ja siitä olen erityisen huolissani.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä halusin tuoda keskusteluun mukaan lastensuojelun haasteet. Meillä on tällä hetkellä uhkana lähes 8 miljoonan euron ylitykset lastensuojelun ostopalveluissa. Kun olemme pitkin matkaa puhuneet lastensuojeluverkon kehittämisestä, niin olemme monesti saaneet kuulla sote-viraston johtavien virkamiesten kertovan, kuinka varhaiskasvatuksen ja koulutoimen niukkuus ja resurssien puute näkyy paineena lastensuojelussa. Olisi taloudellisesti perustellumpaa laittaa nämä ennaltaehkäisevät peruspalvelut kuntoon kuin jättää lasku maksettavaksi kalliissa lastensuojelupalveluissa.

Tarkastuslautakunta oli tehnyt hyvää työtä ja oli hienoa, että saimme kunnollista tietoa päätöksenteon pohjaksi. Siitä monet valtuutetut kiittelivätkin tarkastuslautakuntaa, ja niihin kiitoksiin haluan yhtyä.

Silti jäin kaipaamaan sivistystoimialan johtaja Timo Jalosen läsnäoloa. Olisin halunnut esittää muutamia tarkentavia kysymyksiä hänelle. Epäselväksi jäi myös raportissa olleiden hintavertailutaulukoiden vertailukelpoisuus: kuinka esimerkiksi erityispalveluiden ja hallinnon kuluja on vyörytetty kaupungin omien palveluiden hintoihin.