Kunnallisveroa korotetaan

Eilisen valtuuston piti olla lyhyt. Vaan taaskin valtuutetuilla juttua riitti. Kipeetä teki, varsinkin Kokoomukselle, mutta veroprosentti nousi.

Puheenvuorossani nostin esiin, kuinka kuntapoliitikkona olen kauhuissani siitä, miten kuntia tällä hetkellä kuritetaan. Ajat ovat vaikeat eivätkä valtiovallan toimet kuntien tilannetta helpota, päinvastoin. Vasemmistolaisesta näkökulmasta valtakunnan tasolla verotusta voitaisiin hoitaa toisinkin, mutta kun sellaista poliittista tahtoa ei ole, meidän on kuntatasolla reagoitava, jotta kuprut jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Kaikille lienee selvää, että kunnallisveron nostolla ei olla jakamassa mitään uusia herkkuja ja pipareita vaan turvaamassa peruspalveluita. Kun lukee uutisista kuntien tilanteista, niin törmää hurjiin uutisiin: lomautuksiin, irtisanomisiin, rajuihin leikkauksiin. Turussakin joudutaan palveluita rajoittamaan, mutta toivottavasti pahimmalta vältytään.

Kunnallisveron nosto ei tarkoita myöskään sitä, että jäädään tumput suorana seisomaan. Suotavaa kuitenkin olisi, että käytäisiin hieman syvällisempää keskustelua siitä, mitä palveluiden tehostaminen, toisella tapaa tekeminen, ”samalla rahalla enemmän” ja palvelurakenneuudistukset käytännössä tarkoittaa. Toisen kauden valtutettuna hyvin harvoin olen törmännyt rehelliseen syvään keskusteluun aiheesta. Yleensä keskustelua käydään ulkoa opituilla kauniilta kuulostavilla matroilla.

Turun valtuuston tulisi kaikessa päätöksenteossaan huomioida alueen työllisyyden kehittyminen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on mietittävä huolella miten esimerkiksi yhtiöiden ja palveluiden kilpailutukset tehdään. Etteivät tehtävät valu monikansallisille yrityksille vaan paikallisille toimijoille, jotka maksavat veronsa tänne. Aiemmin tehty energiaratkaisu oli itselleni pettymys, sillä olisin suonut senkin tukevan alueellista työllisyyttä.

Perussuomalaiset halusivat korvamerkitä osan rahoista eläkeläisille. (Tämä aihe aiheutti paljon keskustelua salissa. Nyt tehty päätös korottaa kuntaveroa ei ole ylimääräistä lupporahaa vaan se on jo leivottu sisään seuraavassa kokouksessa käsiteltävään ensi vuoden budjettiin).

Linjasin, että me nuoremmat poliitikot kyllä ymmärrämme eläkeläisten ja ikäihmisten asioita. Puhutaanhan silloin meidän isistä, äideistä, mummeista ja vaareista. Me nuoremmat käymme töissä ja samalla hoidamme heitä. Samalla meillä on omat lapsemme, joita emme halua unohtaa vaan tarjota heille laadukkaat päivähoitopalvelut ja sivistävän koulutuksen. Sitä haluaa varmasti myös isovanhemmat.

Virpa Puiston muistoa kunnioittaen toivon myös, että jatkossakin pidämme huolta lastenkotien ja lastensuojelun lapsista ja heidän perheistään sillä samalla voimalla ja suurella sydämellä, millä Virpa aina heitä puolusti.

Lopuksi linjasin, että eri ihmisryhmien vastakkainasettelu ei ole rakentavaa eikä pitkällä juoksulla palvele yhteistä hyvää. Kaikista on pidettävä huolta.

Valtuuston alussa valtuusto piti hiljaisen hetken Virpa Puiston muistolle. Virpan paikalla oli valkoiset muistokukkaset ja kynttilä. Voin sanoa, että se oli minulle todella tiukka paikka eikä kyyneliltä voinut välttyä. Virpa oli todellinen suurnainen, joka rohkeasti ajoi heikommassa asemassa olevan asiaa.

Terveyskeskusmaksuvapautukset säilyy

Jälleen kerran Turussa yritettiin poistaa terveyskeskusmaksuvapautukset pienituloisista muodostuvista ryhmiltä. Viimeksihän asiasta päätettiin vasta tammikuussa 2013 peruspalvelulautakunnan viimeisessä kokouksessa.

Tällä kertaa perusteena yritetiin käyttää  siirtymistä yhteispäivystykseen ja maksukäytännön yhtenäistämisellä naapurikuntien kanssa. Asiaa voi tarkastella myös toisinpäin: Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että naapurikunnatkin laajentaisivat terveyskeskusmaksuvapautuksiaan. Tässä siis vinkki Raisiolle ja Kaarinalle.

Eilinen päätös syntyi äänestyksen myötä. Vain kokoomus oli ainoana ryhmänä sitä mieltä, että maksuvapautuksista tulisi luopua. Onneksi muut ryhmät eivät olleet heidän säästölinjansa takana.

Kokoomuksesta toivottiin, että voisimme selvittää muiden suurten kaupunkien maksukäytäntöjä. Kun kuulemma Tampereella on maksuvapautuksen saaneet vain veteraanit. Kannatin selvittämistä omassa puheenvuorossani, sillä Helsingissähän on kokeilussa maksuton terveydenhuolto ja se kyllä kiinnostaa meidän Vasemmiston ryhmää. Tämän näkemyksen esittäminen sai hieman liikehdintää ja vastalauseita pöydän toisella puolella oikeistoryhmässä. Kas kummaa..

Jatkossa Turussa on siis voimassa entinen käytäntö:

Terveyskeskusmaksusta vapautetaan ne turkulaiset asiakkaat, jotka esittävät
– voimassa olevan sosiaalikeskuksen toimeentulotukipäätöksen
– kansaneläkelaitoksen asianmukaisen tositteet
– työttömyysturvanperuspäivärahan tai työmarkkinatuen maksamisesta
– rintama- tai rintamapalvelutunnuksen (esim. Kela-kortissa merkitä R)
– opiskelijat voimassa olevan opiskelijakortin tai oppilaitoksen voimassa olevan todistuksen opiskelusta
– todistuksen täyden kansaneläkkeen määrästä, joka tällä hetkellä on yksinäisellä henkilöllä 608,63 euroa/kk ja puolisoilla 539,85 euroa/kk
– kansaneläkelaitoksen todistuksen siitä, että asiakkaalle maksetaan eläkkeen varhennusvähennyksen tai suhteutuksen takia pienempää kuin täyttä kansaneläkettä
– maksukaton täyttymisen jälkeen saadun vapaakortin

Turun kaupungin kotisivuilla lisää tietoja maksukäytännöistä.

Tarkastuslautakunnan raportti varhaiskasvatuksesta

Varhaiskasvatuksen tilanne herätti mielenkiintoisen, värikkään ja paikoittain tulisenkin  keskustelun valtuustosalissa. Tällaisia keskusteluja palveluiden sisällöstä, riittävyydestä, tuotantotavoista toivoisi kuulevan useamminkin.

Me Vasemmistoliitossa kiinnitimme huomiota erityisesti pitkiin jonoihin, jotka mielestämme rikkovat lakia tilanteen vain jatkuessa. Myös alueellinen epätasa-arvo, joka koskee erityisesti itäisen Turun palvelujen heikkoutta, nostimme esiin. Näistä teimme ryhmänä ponnen asiaan.

Eräs merkittävä haaste on ammattitaitoisen henkilökunnan puute: meiltä puuttuu sekä lastentarhanopettajia että erityislastentarhaopettajia. Koska yksityiset palvelusetelein tarjoavat palveluntuottajat on rinnastettavissa kaupungin omaan toimintaan, olisi ollut kiva tietää, mikä henkilökunnan tilanne näissä päiväkodeissa on.

Omassa puheenvuorossani avasin aluksi, miksi suhtaudumme kriittisesti palvelusetelijärjestelmään. Palveluseteli ei ole kaikille vaihtoehto, vaan sen käyttöä rajoittaa ensinkin kaupunki ja toisekseen perheen talous. Edelleen meillä on lukuisia palvelutuottajia, jotka perii omavastuuosuutta muutenkin hurjien päivähoitomaksujen päälle.

Palvelusetelijärjestelmän myötä meillä on uhkana kahtiajakoinen yhteiskunta. Asia on tiedostettava, jotta niin ei tapahdu. Nyt järjestelmä ohjaa siihen, että hyvätuloiset voivat valita palvelunsa, mutta köyhät ja vähävaraiset ohjataan kunnan omiin palveluihin. Sama koskee erityislapsia, jotka tarvitsevat tukitoimenpiteitä. Näin meille pikkuhiljaa kehittyy hyvinvoivien ja hyvätuloisten päiväkodit ja huono-osaisten ja tukea tarvitsevien päiväkodit.

Valinnan vapaus pitää ulottaa kaikille kuntalaisille, eikä vain osalle ja sen tulee koskea myös kunnallisia palveluita. Palvelusetelilaissa sanotaan, että kuntalainen voi kieltäytyä ottamasta sitä vastaan, jolloin kaupungin on tarjottava muu vaihtoehto tilalle. Valinnan vapauteen vedottaessa kuntalaisilla pitää olla mahdollisuutena valita myös laadukas kunnallinen päivähoito. Nykyisillä resursseilla se ei aina ole mahdollista ja siitä olen erityisen huolissani.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä halusin tuoda keskusteluun mukaan lastensuojelun haasteet. Meillä on tällä hetkellä uhkana lähes 8 miljoonan euron ylitykset lastensuojelun ostopalveluissa. Kun olemme pitkin matkaa puhuneet lastensuojeluverkon kehittämisestä, niin olemme monesti saaneet kuulla sote-viraston johtavien virkamiesten kertovan, kuinka varhaiskasvatuksen ja koulutoimen niukkuus ja resurssien puute näkyy paineena lastensuojelussa. Olisi taloudellisesti perustellumpaa laittaa nämä ennaltaehkäisevät peruspalvelut kuntoon kuin jättää lasku maksettavaksi kalliissa lastensuojelupalveluissa.

Tarkastuslautakunta oli tehnyt hyvää työtä ja oli hienoa, että saimme kunnollista tietoa päätöksenteon pohjaksi. Siitä monet valtuutetut kiittelivätkin tarkastuslautakuntaa, ja niihin kiitoksiin haluan yhtyä.

Silti jäin kaipaamaan sivistystoimialan johtaja Timo Jalosen läsnäoloa. Olisin halunnut esittää muutamia tarkentavia kysymyksiä hänelle. Epäselväksi jäi myös raportissa olleiden hintavertailutaulukoiden vertailukelpoisuus: kuinka esimerkiksi erityispalveluiden ja hallinnon kuluja on vyörytetty kaupungin omien palveluiden hintoihin.

Soten ylitysuhka 17,4M€

Johan se lautakuntatyöskentely käynnistyi, kun saimme ensimmäisen talousarvioennusteen kuluvalle vuodelle. Ylitysuhka on vain 17,4M€. Käynnistämme heti toimenpiteet ylitysuhan minimoimiseksi ja jo seuraavaan kokoukseen tuodaan esityksiä.

Iloisia asioita listalla oli myös. Forum-kortteliin ollaan laajentamassa Poijun toimintaa, joka tarjoaa keskitetysti palveluneuvontaa ikäihmisille sekä sisältää vanhusneuvola-toimintamallin. Oikein tervetullut palvelu.

Valtuuston kyselytunnilla kysyin lapsiperheille suunnatun kotihoidon perään. Seuraavaan lautakuntaan tuodaan esitystys, että viime syksynä aloitettua kokeilua jatketaan mahdollisimman pian. Vahvistimme tänään myös Torinkulman toiminnan, joka tarjoaa ryhmämuotoista tukea lapsiperheille.

Lautakunta antoi lausunnon AVI:lle liittyen kotihoidon tilanteeseen. Resurssipula on kova, 17 vakanssia puuttuu suhteessa strategiaamme, tapaturmien ja läheltä piti -tilanteet ovat kasvussa. Yllätyksenä tämä tilanne ei tule, sillä väänsimmehän poliittisten ryhmien kesken koko viime kauden henkilömitoituksesta. Oikeisto olisi halunnut ulkoistaa yhden kotihoidon osa-alueen, vasemmisto taas lisätä henkilökuntaa. Mielenkiinnolla jään odottamaan AVI:n vastausta ja sitä, napsahtaako uhkasakot päälle.

Kriittisesti ja epäillen suhtaudumme meidän ryhmässä uuteen Työnetsijä- palvelumalliin, jossa pyritään luomaan työpaikkoja vapaille markkinoille. Kyseessä on Kelan päivärahalta työmarkkinatuelle putoavien pitkäaikaistyöttömien työttömyyden katkaisemisesta. Onko ulkoistaminen tällä sektorilla uhka vai mahdollisuus, se jää nähtäväksi. Hieman tuntuu olevan koko konsepti vielä hakusessa.

Klassikkoesitykseksi on ilmaantunut terveyskeskusmaksujen vapautuksen poistaminen. Viimeksi tammikuussa silloinen peruspalvelulautakunta hylkäsi asian. Nyt maksuvapautuksista yritetään taas luopua vedoten yhteispäivystyksen toimintaan, hankaliin järjeestelmäongelmiin sekä tasa-arvoisuuteen (kun ei muutkaan kunnat anna maksuvapautuksia). Meidän kantamme ryhmässä asiaa kohtaan ei ole muuttunut ja olemme edelleen maksuvapautusten kannalla, jotka koskevat mm toimeentulotukiasiakkaita ja opiskelijoita.

Kesäkuussa lautakunnalla on seminaari, jossa aloitamme strategiapaperin ja ohjelmien laatimisen. Tästä linkistä löydät vuoden 2013 esityslistat ja pöytäkirjat.

Uusi yhteispäivystys ja sen haasteet

Turkulaisen toimittaja soitti ja kysyi haluanko antaa haastattelun meidän perheen kokemuksista heidän lehteensä. Perheen kanssa neuvoteltuani päätin niin tehdä, koska halusin antaa konkreettisen esimerkin päivystyksen ongelmista julkisuuteen, jotta pääsemme parantamaan palvelua.

Jutun voi käydä lukemassa Turkulaisen sivuilta.

Palaute on ollut mielenkiintoista. Osa ihmisistä on raivoissaan, kuinka poliitikot puuttuvat asioihin vasta, kun oma lapsi kyseessä. Näihin väitteisiin tyydyn vastaamaan, että tartuin epäkohtaan, koska haluan päivystyksen toimivan. En halua oikeutta ja hyvää hoitoa vain omalle lapselleni, vaan kaikille ihmisille, jotka päivystykseen joutuvat turvautumaan.

Toisaalta erään puhelinsoiton myötä konkretisoitui, miten ahtaalle osa ihmisistä on ajettu. Tämä ei tule minulle yllätyksenä, mutta hyvänä muistutuksena jälleen kerran. Kaupunginvaltuutettuna ja lautakunnan jäsenenä saan aika paljon yhteydenottoja, joissa ihmiset luottamuksellisesti avautuvat ja kertovat omasta elämäntilanteestaan. Usein yritän auttaa heitä eteenpäin byrokratian rattaissa. Minulla ei ole kuitenkaan lupaa puhua julkisuuteen heidän asioitaan. Uskon kuitenkin minulla olevan aika hyvä tuntuma siihen, mitä kaupungin palvelut todellisuudessa ovat ja miten ne kaupunkilaisille näyttäytyvät.

Jokainen poliittista toimintaani seurannut varmasti tietää, että olen laaja-alaisesti kiinnittänyt huomiota epäkohtiin ja pyrkinyt vaikuttamaan niihin. En ole ensimmäisenä huutamassa leikkausvaatimuksia sosiaali- ja terveyssektorille, olen kyseenalaistanut henkilöstön lomautukset, Luolavuoren nopeutetun alasajon, vaatinut lisää henkilökuntaa kotihoitoon, puolustanut kunnan pieniä lastenkoteja, ajanut lapsiperheille kotipalvelua, ollut puolustamassa terveyskeskusten budjettia leikkauksia vastaan sekä terveyspalveluiden alueellista alasajoa vastaan. Minulla on yhteydet myös kirkon diakoniapuoleen, jotka jakavat ruoka- ja vaateavustusta kaikista vähävaraisimmille ihmisille. Jos oma elämäntilanteeni sen sallisi, kävin auttamassa heitä tässä merkittävässä työssä.

Nämä ovatkin asioita, jotka on noussut esiin niissä kiittelevissä ja kannustavissa palautteissa, joita olen ihmisiltä saanut.  Yhteydenotoissa on myös kiitelty, että olemme uskaltautuneet perheeni kanssa julkisuuteen. Yleensä en perhettäni julkisuuteen tuo, koska kunnallisvaikuttajana minua ja minun toimintaani saa toki riepotella, mutta perheeni olen halunnut jättää niistä ulkopuolelle.

Kiitosta on tullut myös siihen, että puutun epäkohtaan ja pyrin myös muuttamaan tilannetta, en vain hauku ja räksytä. Osassa palautteessa on kiitelty, että Turussa on päättäjiä, jotka ovat aivan tavallisia ihmisiä ja jotka tuntevat ja ymmärtävät kaupungin tarjoamat palvelut ja karun todellisuuden myös muuten kuin lautakunnan talouslukuina.

Olen itse ollut päättämässä siirtymisestä yhteispäivystykseen, koska vanha MedOnelle ulkoistettu päivystys ei toiminut mallikkaasti. Nyt on tehtävä töitä sen eteen, että saamme päivystyksen toimimaan siten kuin sen kuuluisi. Jokaisen ihmisen on saatava se apu, jota hän yksilöllisesti tarvitsee.

Valtuusto, jossa Andersson voitti aina

Eilinen valtuusto oli ihan yhtä suurta lystiä kuin  vuoden ensimmäinenkin. Kuntarakennelakiluonnoksen lausuntoon liittyi sekavahko ja suurta hilpeyttä aiheuttanut äänestysrumba, yksi valtuutettu loikkasi takaisin ryhmään, josta oli viime kerralla eronnut ja yksi henkilö poistettiin yleisölehtereiltä. Vaan voin ilmoittaa ilouutisen: kohta nämä sirkushuvit näkyvät kaikelle kansalle, kun Turun valtuusto alkaa lähettämään kokouksistaan suoraa kuvaa netin kautta. Popparit valmiiksi siis, hyvät kuntalaiset!

Kyllä meillä valtuustossa ihan asiaakin ja tärkeitä asioita puitiin, joista suurimman osan vei kuntarakennelain lausunnon antaminen. Tavoitteena on vahva peruskunta, joka pystyy huolehtimaan omista palveluistaan ja joka on elinvoimainen ja dynaaminen (hieman kokoomusta siteeratakseni).

Turun näkökulmasta Turun Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näkee selkeitä  perusteita viedä eteenpäin asiaa. On valtakunnallisesti tunnettu ilmiö, kuinka keskuskaupunki vastaa myös sitä ympäröivien kuntien palveluista mm vuokra-asuntokannasta, vähävaraisista, maahanmuuttajista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista etc. Keskuskaupungille lankeaa suuremmat taloudelliset kustannukset kuin naapurikunnille. Yhtä tunnettua on, että naapurikunnat eivät ole halukkaita yhdistymään keskuskaupungin kanssa vaan Turun seudulla  ympäristökunnat ovat ilmoittaneet halustaan pysyä itsenäisinä.

Turun Vasemmistoliiton valtuutetut tekivät useita muutos- ja poistoesityksiä kuntarakennelakiluonnoksen lausuntopohjaan. Voitokkain oli esityksemme lähidemokratian lisäämisestä. Se menikin yksimielisesti läpi. Esitimme myös kuntien pakkoliitos-ajattelun poistamista sekä tavoitteena olevan suurista toimintayksiköistä luopumista. Näissä äänestyksissä emme menestyneet kuten emme myöskään sote-kirjauksen  poistossa. Sosiaali- ja terveyssektorilta on tulossa heti ensi viikolla linjauksia selvitysmiehiltä, miksi siis ottaisimme kantaa asiaan, josta meillä ei vielä ole tietoa.

Omissa puheenvuoroissani toin esille, kuinka Turun toiminta ja nyt annetut lausunnot ovat ristiriidassa. Turku on yksistään riittävän iso yksikkö monilta kriteereiltä arvioituna mm väestöpohjan osalta. Kuitenkin meillä on viime  kaudella ajettu alueilta alas palveluita ja keskitetty niitä suuriin keskusyksiköihin. Terveysasemaverkko hyvänä esimerkkinä. Demokratian osalta meillä olisi jo nyt monenlaisia keinoja lisätä asukkaiden kuulemista, mutta viime kauden alussa emme halunneet totettaa kuntalaisten toivomaa kansanäänestystä toriparkista, vaikka tuhannet turkulaiset olivat allekirjottaneet asiaa esittävän kuntalaisaloitteen. Usein olen törmännyt ikävään asenteeseen liittyen kuntalaisten keräämiin adresseihin: ”täällä päätämme me eivätkä kaupungin lapset/ työntekijät/ vanhukset.” Demokratiaa pitää siis lisätä myös muualla kuin paperilla oli viestini kärki.

En myöskään voinut yhtyä Petteri Orvon näkemyksiin, kuinka kuntaliitokset keventäisivät kuntien hallintoa. Emmehän itse onnistuneet siinä, kun sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin viime kauden alussa. Päinvastoin: miehitimme molempien virastojen johdolle paikat uuteen hallintoon. Saimme aikaan tehottoman, raskaan ja kankean järjestelmän. On myös huomioitava, että uusi peruskunta kattaa lausunnon mukaan ainakin Turun, Kaarinan ja Raision. Uusi  suurkunta valtuustoineen vie pakostakin päätöksentekoa kauemmas kuntalaisesta. Pelkästään Turun sosiaali- ja terveystoimen sektori on laaja ja koko pakettia on vaikea yksittäisen lautakunnan jäsenen vaikea hallita. En uuden suurvaltuuston jäsenenä voisi varmuudella sanoa, mikä on paras ratkaisu Raisiossa asuvan mummon hyväksi. Siksi tarvitsemme erilaisia demokratiamalleja, joilla varmistamme lähidemokratian toteutumisen.

Uudesta atk-pohjaisesta tekniikasta johtuen kokouksen äänestykset olivat aikamoista hupia. Koska Li Anderssonin (vas) esitys meni heti alkuun yksimielisenä läpi, jäi se pohjaesitykseksi ja kaikki muut esitykset meni sitä vastaan. (Vaikka todellisuudessa tämä Anderssonin esitys takoitti pohjaesitystä, johon oli täydennetty Anderssonin tekemä esitys). Äänestystilanteissa asia näyttäytyi niin, että yhdessäkin vaiheessa pohjaesityksenä oli Anderssonin esitys, jota vastaan oli toinen Anderssonin esitys. Huvittuneena vitsailimme  kokouksessa, että Andersson voittaa aina.

Toinen paljon keskustelua herättänyt asia oli Suikkilan  Kartanon kaava. Lautakuntakäsittelyssä oli vielä ollut esillä asemakaavatoimiston laatima kaava, jolla oli ollut laaja tuki myös alueen nykyisten asukkaiden osalta sekä viraston osalta. Yllättäen alueen varauksen tehneelle rakennuttajalle kaava ei käynytkään vaan oli runnottu läpi toinen kaava. Tämän kaavakäsittelyn keskeinen kysymys olikin, kuka tätä kaupunkia kaavoittaa: valtuutetut vai grynderit. Vasemmistoliitto ei ole rakentamista vastaan, vaan haluamme kaavoittaa laadukkaasti, alueen houkuttelevuutta lisäten ja alueen asukkaita kuunnellen. Koska emme saaneet kaavaa palautukseen, jätimme sen pöydälle yhdessä vihreiden kanssa.

Maaliskuun kokouksessa ryhdymme toimenpiteisiin valtuutettu Ilkka Kanervan osalta, jollei hän osaa tehdä omia johtopäätöksiä sitä ennen. Mielenkiintoinen kokousrumba jatkuu.

Värikäs ensimmäinen valtuusto

Ensimmäisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa oli jännittävä tunnelma. Paljon uusia tyyppejä, hapuilevaa tutustumista ja tunnustelua, vanhat konkarit vetivät tuttua vanhaa rataa. Hyvä fiilis ainakin minulle jäi. Politiikka on otettava politiikkana ja ihmiset kohdattava ihmisinä.
Asialista koostui lähinnä luottamushaltijoiden valinnoista. Vasemmistoliitolle kovin kipukohta oli kaupunginhallituksen toisen paikan menettäminen ja asian nostimme esille monta kertaa kokouksen kuluessa.
Toinen kipukohta oli se, miten valtuuston suurin ryhmä ja samalla neuvotteluiden vetäjä pyrki ohjailemaan meidän henkilövalintoja tiettyihin luottamustoimiin ja kuinka meitä estettiin äänestyttämästä kh:n paikka. Demokraattista ja avointa ei päätöksenteko meidän näkökulmasta ole vieläkään. Pidimme loppuun asti kiinni kannastamme, että luottamustoimipaikkaneuvotteluita ei tule sotkea poliittisiin ryhmien välisten sopimusten neuvotteluihin.
Joidenkin mielestä voi olla reilua, että pienet ryhmät 3 ja 4 valtuutetulla saa koko kaudeksi paikan kaupunginhallitukseen, kuten me Vasemmistoliitossa 9 valtuutetulla. Meidän mielestä oikeus ja kohtuus ei tapahtunut. Muutamat muiden puolueiden edustajat  puolustivat tehtyä ratkaisua, vaan eräs kokoomuslainen piti Vasemmistoliittoa kannustavan ja tukevan puheenvuoron. Välillä on maailmankirjat sekaisin.
Yritimme vielä viikonloppuna neuvotella meille valtuuston varapuheenjohtajan paikkaa. Emme siinä onnistuneet, sillä valtuuston puheenjohtajisto jaettiin sopimusryhmien kesken. Puheessani linjasin olevani hyvin pettynyt, kun muut ryhmät eivät olleet halukkaita nostamaan maakunnan ääniharavaa valtuuston puheenjohtajistoon. Tämä olisi ollut merkittävä ele kuntalaisia kohtaan, jotka Li Anderssonin muodossa ilmaisivat vahvasti kantansa. Se olisi ollut myös lepyttävä ele meidän ryhmää kohtaa, jolta toinen kaupunginhallituksen paikka vietiin.
Lopullinen pommi tuli valtuuston lopussa, kun eräs perussuomalaisista ilmoitti eroavansa ryhmästään. Voisikin sanoa tämän olevan jo perussuomalainen perinne Turussa: viime kauden alussahan toinen silloisista perussuomalaisten valtuutetuista loikkasi kokoomukseen ennen ensimmäistäkään valtuuston kokousta. Nyt kukaan ei loikannut, vain erosi.
Eniten odotan tietenkin lautakuntatyöskentelyn alkamista. Minuthan valittiin tänään sosiaali- ja terveyslautakuntaan parinani Alpo Lähteenmäki ja varajäsenenäni Annika Karvonen. Alpon varalla on Jaakko Mäkelä. Tällä porukalla on hyvä tarttua tuleviin haasteisiin.

Peruspalvelulautakunta säilytti pienituloisten terveyskeskusmaksuvapautukset

Se oli siinä sitten: peruspalvelulautakunta. Viimeinen kokous takana tällä kokoonpanolla ja tällä nimikkeellä. Kun valtuusto valitsee peruspalvelulautakunnalle jatkajan tammikuun lopussa, valitsee se jäsenet sosiaali- ja terveyslautakuntaan. Meiltä Vasemmistoliitosta sinne esitetään minua ja Alpo Lähteenmäkeä jatkamaan varsinaisina, varalle meille tulee Mäkelän Jaakko ja Karvosen Annika, hyviä tyyppejä molemmat.

Tuttuun tapaan TS oli ehtinyt jo repostelemaan sivuillaan kokouksessa tehtäviä päätöksiä ja suurta kohua synnytti erityisesti vähävaraisten terveyskeskusmaksujen vapautuksista luopuminen. Tein kokouksessa esityksen, että maksuvapaudet vähävaraisilla säilytetään ja äänestyksen myötä myös jatkossa vähävaraiset pääsevät maksuttomasti lääkärille. Tämä on mielestäni todella tärkeä asia, ja olen todella tyytyväinen päätökseemme.

Äänestimme myös synnytysmaksujen kompensaatiosta, jonka hävisimme. Äänestimme myös kotihoidon uusista maksuista ja saimme niitäkin hieman lievennettyä. Innolla odotan vanhuspalvelulakia, joka toivottavasti tulee linjaamaan ja yhtenäistämään palveluja ja palvelumaksuja kotihoidossa ja palveluasumisen piirissä.

Vielä äänestimme kauppapalvelukorotuksista. Esitimme, että palvelun hinta pysyisi ennallaan 3 €:ssa/ kerta. Hävisimme äänestyksen, joten kauppapalvelun hinta nousee 3 eurosta 5 euroon. Minusta korotus on huima, miltei kaksinkertainen. Olemme linjanneet kaupunkina, että haluamme tukea vanhusten asumista kotona. Silloin myös hintojen tulisi olla kohtuullisia ja tukea strategiaamme. Myös saunapalveluiden hintojennosto hirvittää, mutta niitä emme enää äänestyttäneet. Yleinen suunta siis on, että palvelumaksuja korotetaan.

Saimme myös ensimmäisen selvityksen ulkoistetun terveysaseman Perno-Pansion tilanteesta. Ja kuten olette ehkä TS:sta lukeneet, hinnat ovat korkeammat kuin kunnan omissa pisteissä. Tämä on yleinen trendi ollut Suomessa, joten ei sen yllätyksenä pitäisi tulla. Seuraamme lautakunnassa  tilannetta ja saamme selvityksen tilanteesta kaksi kertaa vuodessa. Vasemmistoliittohan vastusti terveysaseman ulkoistamista viimeiseen saakka.

Kokouksen jälkeen söimme vielä pienen iltapalan ja kahvit ja pidimme kiitospuheita. Tilanne oli mielenkiintoinen, kun kyselimme toisiltamme, minne kukakin alkavalla kaudella on menossa. Meitä ”vanhoja” jäseniä lautakunnassa jatkaa vain kolme: minä, Alpo Lähteenmäki ja SDP:n Jarmo Rosenlöf, joka alkaa puheenjohtajaksi lautakunnassa. Muut lautakuntajäsenet lähtevät omille tahoilleen, kuka kaupunginhallitukseen, kuka kulttuurilautakunnan varapj:ksi ja osa jää kokonaan sivuun.

Omalta osaltani toivon, että myös tuleva lautakunta olisi yhtä keskusteleva ja hyvähenkinen kuin tämä nykyinenkin, vaikka olemmekin välillä ottaneet jossain asioissa lujaa yhteen kuten lastensuojelussa. Tulevaa kautta mielenkiinnolla odottaen.

Muutosta Turun poliittisen toimintakulttuuriin

Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmä: Vasemmistoliitto edustaa muutosta Turun poliittisen toimintakulttuuriin

Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmä valitsi järjestäytymiskokouksessaan 6.1. ryhmän puheenjohtajaksi Turun ääniharavan Li Anderssonin, varapuheenjohtajaksi toisen kauden valtuutettu Mirka Muukkosen sekä sihteeriksi toisen kauden valtuutettu Johannes Yrttiahon. Uuden ryhmän keskeisimpiä tavoitteita on Turun poliittisen toimintakulttuurin muuttaminen ja kuntalaisten perusoikeuksien puolustaminen.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän mielestä Turun tautiin ja hyvä-veli-verkostoihin on mahdollista puuttua ainoastaan päätöksenteon avoimuutta ja osallisuutta lisäämällä, sekä kunnioittamalla vaalitulosta luottamustoimivalinnoissa. Vasemmistoliiton toisen kaupunginhallituksen paikan epääminen puolueelta osoittaa räikeää piittaamattomuutta äänestäjien tahdosta.

– Haastava taloustilanne tekee avoimen poliittisen keskustelun entistä tärkeämmäksi. Sopimuspolitiikka vie päätöksenteon entistäkin syvemmälle kabinettien uumeniin ja sulkee keskustelusta pois aidot vaihtoehdot jo ennen niiden julkista käsittelyä ja päätöksentekoa. Ryhmien välisestä sopimuksesta pois jääminen mahdollistaa meille sekä avoimen että vasemmistolaisen politiikan teon, linjaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Li Andersson.

Turun kaupungin talous ja palvelutuotanto tulevat olemaan seuraavan kauden keskeisimpiä poliittisia kysymyksiä.  Vasemmistoliiton valtuustoryhmän tärkein tavoite seuraavalla kaudella on kuntalaisten peruspalveluiden turvaaminen kunnan omaa tuotantoa suosien. Oman tuotannon vahvistaminen yksityistämisen sijaan on myös kaupungin talouden kannalta kestävin tapa järjestää palvelut. Lyhyen aikavälin säästöt kuntataloudessa voivat pitkällä tähtäimellä tulla hyvin kalliiksi. Peruspalveluiden riittävä rahoitus, työllistämistoimien tehostaminen, palvelujen kannalta tarpeellisten investointien priorisointi, hallinnosta sekä johtoportaan palkoista johtuvien kulujen vähentäminen sekä energiatehokkuuden parantaminen ovat keskeisiä toimia talouden parantamiseksi. Turku-sopimuksen sisältyvä tiukka talousraami ja palvelutarjonnan heikentäminen ei ole taantumassa järkevää.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä aikoo omassa toiminnassaan jalkautua Turun asuinalueille, järjestää keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja toimia yhdessä kansalaisliikkeiden kanssa demokraattisen ja asukkaitaan reilusti kohtelevan kaupungin puolesta. Vasemmistoliitto peräänkuuluttaa kaikilta valtuustopuolueilta avointa kansalaiskeskustelua suljettujen ovien politiikan sijasta.

Turun Vasemmistoliiton valtuustoryhmän varapuheenjohtaja kiittää!

mirka ja li

Tänään järjestäytyi Turun Vasemmistoliiton valtuustoryhmä.
Puheenjohtajaksi valitsimme Li Anderssonin,
varapuheenjohtajaksi Mirka Muukkosen
ja sihteeriksi Johannes Yrttiahon.

Kiitän luottamuksesta ja odotan innolla alkavaa kautta!

Samalla kiitän vielä kerran vanhaa valtuustoryhmäämme
sekä pitkään kunnallispolitiikassa vaikuttaneita tovereita,
jotka nyt ovat jäämässä pois ryhmästämme.
Itse ainakin olen saanut heiltä merkittävää oppia ja
perehdytystä kunnallispolitiikan saloihin.