Valtuusto, jossa Andersson voitti aina

Eilinen valtuusto oli ihan yhtä suurta lystiä kuin  vuoden ensimmäinenkin. Kuntarakennelakiluonnoksen lausuntoon liittyi sekavahko ja suurta hilpeyttä aiheuttanut äänestysrumba, yksi valtuutettu loikkasi takaisin ryhmään, josta oli viime kerralla eronnut ja yksi henkilö poistettiin yleisölehtereiltä. Vaan voin ilmoittaa ilouutisen: kohta nämä sirkushuvit näkyvät kaikelle kansalle, kun Turun valtuusto alkaa lähettämään kokouksistaan suoraa kuvaa netin kautta. Popparit valmiiksi siis, hyvät kuntalaiset!

Kyllä meillä valtuustossa ihan asiaakin ja tärkeitä asioita puitiin, joista suurimman osan vei kuntarakennelain lausunnon antaminen. Tavoitteena on vahva peruskunta, joka pystyy huolehtimaan omista palveluistaan ja joka on elinvoimainen ja dynaaminen (hieman kokoomusta siteeratakseni).

Turun näkökulmasta Turun Vasemmistoliiton valtuustoryhmä näkee selkeitä  perusteita viedä eteenpäin asiaa. On valtakunnallisesti tunnettu ilmiö, kuinka keskuskaupunki vastaa myös sitä ympäröivien kuntien palveluista mm vuokra-asuntokannasta, vähävaraisista, maahanmuuttajista, kulttuuri- ja liikuntapalveluista etc. Keskuskaupungille lankeaa suuremmat taloudelliset kustannukset kuin naapurikunnille. Yhtä tunnettua on, että naapurikunnat eivät ole halukkaita yhdistymään keskuskaupungin kanssa vaan Turun seudulla  ympäristökunnat ovat ilmoittaneet halustaan pysyä itsenäisinä.

Turun Vasemmistoliiton valtuutetut tekivät useita muutos- ja poistoesityksiä kuntarakennelakiluonnoksen lausuntopohjaan. Voitokkain oli esityksemme lähidemokratian lisäämisestä. Se menikin yksimielisesti läpi. Esitimme myös kuntien pakkoliitos-ajattelun poistamista sekä tavoitteena olevan suurista toimintayksiköistä luopumista. Näissä äänestyksissä emme menestyneet kuten emme myöskään sote-kirjauksen  poistossa. Sosiaali- ja terveyssektorilta on tulossa heti ensi viikolla linjauksia selvitysmiehiltä, miksi siis ottaisimme kantaa asiaan, josta meillä ei vielä ole tietoa.

Omissa puheenvuoroissani toin esille, kuinka Turun toiminta ja nyt annetut lausunnot ovat ristiriidassa. Turku on yksistään riittävän iso yksikkö monilta kriteereiltä arvioituna mm väestöpohjan osalta. Kuitenkin meillä on viime  kaudella ajettu alueilta alas palveluita ja keskitetty niitä suuriin keskusyksiköihin. Terveysasemaverkko hyvänä esimerkkinä. Demokratian osalta meillä olisi jo nyt monenlaisia keinoja lisätä asukkaiden kuulemista, mutta viime kauden alussa emme halunneet totettaa kuntalaisten toivomaa kansanäänestystä toriparkista, vaikka tuhannet turkulaiset olivat allekirjottaneet asiaa esittävän kuntalaisaloitteen. Usein olen törmännyt ikävään asenteeseen liittyen kuntalaisten keräämiin adresseihin: ”täällä päätämme me eivätkä kaupungin lapset/ työntekijät/ vanhukset.” Demokratiaa pitää siis lisätä myös muualla kuin paperilla oli viestini kärki.

En myöskään voinut yhtyä Petteri Orvon näkemyksiin, kuinka kuntaliitokset keventäisivät kuntien hallintoa. Emmehän itse onnistuneet siinä, kun sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin viime kauden alussa. Päinvastoin: miehitimme molempien virastojen johdolle paikat uuteen hallintoon. Saimme aikaan tehottoman, raskaan ja kankean järjestelmän. On myös huomioitava, että uusi peruskunta kattaa lausunnon mukaan ainakin Turun, Kaarinan ja Raision. Uusi  suurkunta valtuustoineen vie pakostakin päätöksentekoa kauemmas kuntalaisesta. Pelkästään Turun sosiaali- ja terveystoimen sektori on laaja ja koko pakettia on vaikea yksittäisen lautakunnan jäsenen vaikea hallita. En uuden suurvaltuuston jäsenenä voisi varmuudella sanoa, mikä on paras ratkaisu Raisiossa asuvan mummon hyväksi. Siksi tarvitsemme erilaisia demokratiamalleja, joilla varmistamme lähidemokratian toteutumisen.

Uudesta atk-pohjaisesta tekniikasta johtuen kokouksen äänestykset olivat aikamoista hupia. Koska Li Anderssonin (vas) esitys meni heti alkuun yksimielisenä läpi, jäi se pohjaesitykseksi ja kaikki muut esitykset meni sitä vastaan. (Vaikka todellisuudessa tämä Anderssonin esitys takoitti pohjaesitystä, johon oli täydennetty Anderssonin tekemä esitys). Äänestystilanteissa asia näyttäytyi niin, että yhdessäkin vaiheessa pohjaesityksenä oli Anderssonin esitys, jota vastaan oli toinen Anderssonin esitys. Huvittuneena vitsailimme  kokouksessa, että Andersson voittaa aina.

Toinen paljon keskustelua herättänyt asia oli Suikkilan  Kartanon kaava. Lautakuntakäsittelyssä oli vielä ollut esillä asemakaavatoimiston laatima kaava, jolla oli ollut laaja tuki myös alueen nykyisten asukkaiden osalta sekä viraston osalta. Yllättäen alueen varauksen tehneelle rakennuttajalle kaava ei käynytkään vaan oli runnottu läpi toinen kaava. Tämän kaavakäsittelyn keskeinen kysymys olikin, kuka tätä kaupunkia kaavoittaa: valtuutetut vai grynderit. Vasemmistoliitto ei ole rakentamista vastaan, vaan haluamme kaavoittaa laadukkaasti, alueen houkuttelevuutta lisäten ja alueen asukkaita kuunnellen. Koska emme saaneet kaavaa palautukseen, jätimme sen pöydälle yhdessä vihreiden kanssa.

Maaliskuun kokouksessa ryhdymme toimenpiteisiin valtuutettu Ilkka Kanervan osalta, jollei hän osaa tehdä omia johtopäätöksiä sitä ennen. Mielenkiintoinen kokousrumba jatkuu.

Tapaus Satava-Kakskerta jatkuu

Vasta viime valtuustossa merkitsimme tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, joka kaatoi Satava-Kakskerran osayleiskaavan maakuntakaavan vastaisena (lopputulos oli tiedossa jo kun kaavaa päätettiin valtuustossa). Johan tässä toista viikkoa saatiin hengähtää, kun taas mennään.

Maanantaina kaupunginhallitus päätti enemmistöäänin lähteä kiirehtimään maakuntakaavoituksen käynnistämistä ja loppuunsaattamista. Samalla kh  edellytti, että rakennemallin lisäksi kaavaa valmisteltaessa tulee huomioida Satava Kakskerran rakentamista edistävä valtuustossa jätetty ponsi.

Taustaksi todettakoon, että Turku on yhdessä muiden naapurikuntien kanssa hyväksynyt yhteisen vision ja rakennemallin Turun seutukunnalle. Rakennemalli keskittyy nauhamaisesti kasvukeskuksiin ja pyrkii ehkäisemään haja-asutusta. Kyseinen rakennemalli on siis hyväksytty kaikkien siinä mukana olevien kuntien valtuustoissa. Vaan mitä tekee Turku nyt? Vesittää yhdessä sovitun rakennemallin omalla sooloiluillaan ja ponsiesityksillään, joka edellyttää saarten rakentamista. Turku on taas kerran päällepäsmäri, joka saa vaatia poikkeuksia, mutta muiden oletetaan  noudattavan yhdessä sovittuja pelin sääntöjä. Ei ihme, ettei kukaan halua tehdä yhteistyötä Turun kanssa.

Olen myös puhunut useiden valtuutettujen kanssa yli puoluerajojen Turun ponsi-käytännöstä ja kaikille on jäänyt epäselväksi, mikä sen vaikuttavuus ja toimivuus on. Periaatteessa ponnen voi jättää kuka tahansa valtuutettu, mutta valtuusto sinänsä ei ota siihen kantaa, ponsista ei äänestetä. Ponnen pitäisi myös täydentää tai täsmentää tehtyä päätöstä, ei ainakaan laajentaa sitä. Nyt onkin herännyt epäily siitä, onko valtuustossa rakennemallin hyväksymisen yhteydessä  jätetty ponsi pitävä, sillä se saattaa joidenkin tulkintojen mukaan  laajentaa päätöstä.

Ja ennen kuin joku rientää taas riekkumaan, kuinka nyt alkaa villi rakentaminen saarille, kun KHO kaatoi kaavan, niin voidaan sanoa, että ei ala. Saarille voidaan rakentaa poikkeusluvalla, mutta niitäkin poikkeuslupia ohjaa maakuntakaava. Ja ne rakennusoikeudet on jo pitkälti käytetty. Näitä poikkeuslupahakemuksia pitää silti nyt seurata tiiviisti ja pyrkiä siihen, että alueelle saataisiin jälleen rakennuskielto, kunnes kaava on saatu vahvistettua.

Saa nähdä mitä tästäkin seuraa ja paljonko tämäkin lysti taas kerran tulee Turun kaupungille maksamaan.

Lisäys:

Etsin käsiini rakennemallin yhteydessä jätetyn ponnen ja se kuuluu näin:
”Turun saaret muodostavat osan koko kaupungin vetovoimasta ja tarjoavat luonnollisen kasvusuunnan ja sellaiset houkuttelevat asumismahdollisuudet, joita ihmiset haluavat. Siksi kaupunginvaltuusto esittää pontenaan, että saarten osalta noudatetaan kaupunginvaltuuston jo hyväksymää osayleiskaavaa ja sen sisältämiä tavoitteita, ellei kaupunginvaltuusto toisin päätä.”

Kaksi huomiota: 1) Ponnessa mainittu osayleiskaava on kaatunut KHO:ssa eikä ole lainvoimainen 2) Turun kaupunginvaltuuston hyväksymässä rakennemallivaihtoehdossa saaret jätetään rauhaan, mutta ko ponnen avulla pyritääne distämään saarille rakentamista. Ponsi selvästi laajentaa tehtyä päätöstä eikä siten voi olla pätevä.

Turun surullinen kaavoituspolitiikka

Maanantain valtuustossa käsiteltiin muutamia kaava-asioita. Merkittävimpiä mainittavaksi Satava-Kakskerran kaava sekä Kuralan Kylämäen ns Säkömäen kaava.

Kun marraskuussa 2009 valtuustossa päätettiin Satava-Kakskerran osayleiskaavasta, kannatin vihreiden tekemää kaavan palauttamista. Jo tuolloin oli tiedossa, ettei kaava tule menemään läpi, sillä se on maakuntakaavan vastainen. Enemmistö Turun kaupunginvaltuuston jäsenistä oli tuolloin kuitenkin sitä mieltä, että lait ja säädökset eivät sido turkulaisia päätöksentekijöitä. Asia oli niin selvää kauraa, että me vähemmistöön jääseet pääasiassa vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat nousimme päätöksen jälkeen juhlallisesti seisomaan ja ilmaisimme näin eriävän mielipiteen asiaan.

Turku on kuitenkin hakannut asian suhteen päätään seinään ja näyttänyt julkisesti, kuinka Turun tauti riivaa sen päättäjiä. Olemme käyneet massiiviset kierrokset oikeudessa, tuhlaten kaupungin virkamiesten ja lakimiesten aikaa ja resursseja. Kalliiksi tämä kierros kaupungin veronmaksajille tuli. Rahaa ei tunnu riittävän palveluihin, mutta massiivisiin ihan hölmöihin oikeudenkäynteihin kylläkin.

Eilen valtuustossa merkitsimme siis tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, että kaava on kaatunut. Siitä ei voi enää valittaa. Rumba alkanee uudestaan, jos kaupunkilaiset antavat näille samoille päättäjille kuntavaaleissa mahdollisuuden.

Toinen surullinen kaavapäätös koski Kuralan Kylämäen ns Säkömäen kaavaa. Eilen vallattiin pieni nurkkaus arvokkaasta kulttuurihistoriallisesta merkittävästä alueesta. Kuralan Kylämäen aluetta voisi kehittää toisinkin, tehdä siitä kansainvälisesti merkittävä vierailukohde. Ikävä kyllä Turun kaupunginvaltuuston enemmistö päätti vain toisin.