Turkulaisen kolumni lastensuojelusta

Tänään ilmestyneessä kaupunkilehti Turkulaisessa on kolumnini, joka käsittelee lastensuojelun uudistusta. Peruspalvelulautakunta tekee asiasta päätöksen kuun lopussa pidettävässä kokouksessa 28.3.

Lastenkodit jätettävä rauhaan

Uudistunut lastensuojelulaki tuli tarpeeseen, sillä se osoitti ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön ja perhehoidon räikeät puutteet ja riittämättömyyden Turussa.

Kaikki aina kuntapäättäjistä lastensuojelun ammattilaisiin lienevät samaa mieltä siitä, että  ennaltaehkäisevään työhön on saatava lisää resursseja. Eri mieltä ollaan siitä, miten tähän tavoitteeseen päästään. Suuri joukko lastensuojelun ammattilaisia on jo toistamiseen tällä valtuustokaudella älähtänyt laajassa rintamassa, että uudistusta ei voida tehdä kaupungin omien lastenkotien ja niissä sijoitettuna olevien lasten kustannuksella. Tästä ei voi olla kuin samaa mieltä.

Lastensuojelun rakenneuudistus ei ole edennyt kovinkaan mallikkaasti kotikaupungissamme. On käsittämätöntä, että virasto marssitti toistamiseen lähes saman esityksen peruspalvelulautakunnalle päätettäväksi. Päätöksen, jonka lautakunta oli jo kertaalleen torpannut. Lautakunta teki vuonna 2010 selkeän päätöksen, että kaupungin kolmea lastenkotia ei lakkauteta. Saman esityksen marssittaminen toistamiseen viestii paitsi röyhkeydestä ja välinpitämättömyydestä kuntademokratiaa kohtaan, niin myös äärettömän huonosta johtamisesta.

Aikaa ja resursseja kuluu koko ajan. Perheohjaajien vakanssit ovat vasta nyt haussa, kun toiminta olisi pitänyt saada käyntiin jo ajat sitten. Lautakunnalle on tuotu toistamiseen myös sijaisperheiden palkkioiden tarkistukset, kun niitä ei osattu kerralla laittaa kuntoon. Näin perhetyön käynnistäminen on takellellut ja Turku on hävinnyt mm Salolle sijaisperheiden rekrytoinnissa.

Puhtain tyylipistein virasto ei myöskään selviä henkilöstöpolitiikassa. Sen sijaan, että lastensuojelun ammattilaiset olisi otettu alusta asti mukaan lastensuojelun uudistamistyöhön, kohdellaan heitä pelinappuloina. Henkilöstöjärjestöjen  pääluottamusmiehet  (mm Tehy, Super, JHL, JUKO, Jyty, KTN) ovat joutuneet älähtämään, sillä yhteistoimintalain henki ei ole riittävästi toteutunut neuvotteluissa eikä Turun kaupungin yhteistoimintaa koskevia menettelytapaohjeita ole kaikilta osin noudatettu. Viimeisimpänä julkisuudessa on varoitellut Talentian edustaja, että nykyisellä henkilöstöpolitiikalla Turun kaupunki tulee ajamaan itsensä todella suuriin vaikeuksiin.

Viraston toimintaa ei pidä painaa villaisella vaan asiaan on tartuttava lujalla otteella. Lautakunnan tahtoa asiantuntijaelimenä on kunnioitettava ja lastenkodeille on annettava työskentelyrauha. Vastuullinen rakenneuudistus voidaan ja pitääkin tehdä etsimällä tarvittavat resurssit kaupungin budjetista ja laittamalla ennaltaehkäisy ja perhehoito kuntoon. Tänään sijoitettavat eurot ennaltaehkäisyyn ovat huomisen säästöä.

Tulenkantajanaiset tukee Asko Mäkeä puheenjohtajaksi

Tänään kokousti oma puolueosastoni Tulenkantajanaiset. Päätimme esittää Turun Vasemmistoliiton seuraavaksi puheenjohtajaksi Asko Mäkeä. Kunnallistoimikuntaan esitämme Annika Karvosta. Itsehän olen jättäytymässä pois puheenjohtajan pestistä ja kunnallistoimikunnasta. Toivon kuitenkin, että kutsu kokoukseen aina silloin tällöin tulisi jatkossakin 🙂

Asko Mäkeä me haluamme tukea, koska puheenjohtajaksi tarvitaan yhteistykykyinen, avarakatseinen ja idearikas henkilö. Tuumimme, että Asko olisi juuri tällainen.

Kevätedustajistoon puheenjohtajasta, kunnallistoimikunnan kokoonpanosta ja vaaliohjelmasta lähtee kanssani päättämään Annika Karvonen. Kokous pidetään kuun lopussa.

Kuten olen jo aimminkin todennut, kunnallispolitiikkaa en ole jättämässä. Päinvastoin, haluan paneutua entistä enemmän luottamustehtävieni hoitoon. Huomenna perjantaina 9.3. järjestetään Turun kauppatorilla mielenilmaus lastenkotien lakkauttamista vastaan. Olen lupautunut tuomaan tervehdykseni tilaisuuteen. Toivottavasti näemme siellä!

Lastensuojelua ja synnytysmaksuja

Karkauspäivän illan vietin peruspalvelulautakunnan kokouksessa. Oli aika tiukka ja kuuma nelituntinen.

Lastensuojelun esitykset löytyvät nyt kaupungin kotisivuilta. Esityksiä oli neljässä pykälässä, joista numero kakkonen meni läpi. Tämä pykälä oli tavallaan irrallinen muista suunnitelmista ja sen myötä lisättiin valtuuston myöntämää  määrärahaa avohuoltoon. Näin virasto pääsee viemään asiaa eteenpäin.

Muiden kohtien osalta eli kohdat 1, 3 ja 4 palautettiin. Ne ovat palautettuna neljä viikkoa ja kun ne saapuvat lautakuntaan yhtenä pykälänä, tullaan asiasta tekemään ratkaisu. Sovimme, että asiaa ei enää vatvota eikä se tule jäämään pöydälle. Minustakin on parasta, että mitä nopeampi ratkaisu, sitä nopeammin saamme työrauhan kentälle. Itse olisin ollut valmis tekemään päätöksen jo tänään.

Synnytysmaksujen kompensaatio tuotiin uudelleen käsittelyyn. Kun asiaa viimeksi käsiteltiin, vastasi peruspalvelutoimen johtaja, ettei hänen tietojensa mukaan naapurikunnissa ole vastaavaa kompensaatiota käytössä. Kas kummaa, sellainen on mm Raisiossa ja Naantalissa käytössä. Lautakunta otti asian käsittelyyn ja äänestää täräytti asiasta uudelleen. Yksi kokoomuslainen oli poissa, rkp:n edustaja ja toinen vihreä äänesti tyhjää ja keskustan edustaja  muutti mieltään, joten kompensaatiot jatkuvat Turussa. Muuttuneesta äänestystuloksesta eivät kaikki lautakunnan jäsenet tykänneet, joten voi olla, että kaupunginhallitus käyttää asiasta otto-oikeutta.

Kuntoutusosasto Kaskenlinnan sairaalaan nytkähti eteenpäin. Osaston tarkoituksenahan on kuntouttaa potilaita, lähinnä vanhuksia, sairaalasta ja välttää näin siirtoviivemaksut. Asiasta on tullut jonkin verran huolestuneita yhteydenottoja, joiden vuoksi kyselin ja selvittelin muutamia perusasioita kokouksessa. Koska kuntoutusosaston kustannuksia eikä henkilökuntaa ole budjetoitu, oli apulaiskaupunginjohtaja aika näreissään asiasta ja lupasi viedä asian kaupunginhallituksen käsittelyyn. Itsekin yritän ehtiä jossain välissä piipahtamaan Kaskenlinnassa, vaikka olen siellä toki jo aiemminkin vieraillut.

OPTS:n osalta teimme uuden päätöksen, että sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta toiminnan taso on pidettävä vuoden 2011 tasolla. Jos palvelun taso uhkaa heiketä, tulee asia tuoda lisäbudjettikeskusteluun päätettäväksi. Meidän ryhmä nosti esiin perusterveydenhuollon kysymyksen, josta yritettiin leikata 500 ooo euroa työikäisten kiireettömiä terveyskeskuskäyntejä. Nyt tehdyllä päätöksellä tämä ei ole mahdollista.

Marssijärjestys

Paikallislehdissä mm Turkulaisessa, Aamusetissa ja Turun Sanomissa on huomioitu julkilausumani, jonka näpyttelin vimmoissani saatuani perjantaina käsiini peruspalvelulautakunnan esityslistan. Tässä julkilausuma nähtäväksenne.

Julkilausuma 24.2.2012

Sosiaalivirasto pitää kuntademokratiaa pilkkanaan Turussa

Tänään pe 24.2.2012 ilmestyi peruspalvelulautakunnan jäsenille keskiviikkona 29.2. pidettävän kokouksen esityslista. Listalla piti olla myös lastensuojelun kehittämistä koskeva esitys sisältäen mm kolmen kunnallisen lastenkodin alasajon.

Esityslistan mukana tuli kuitenkin tiedote: ”Lastensuojelua koskevat pykälät jaetaan maanantaina ja asiaa koskeva tiedotustilaisuus järjestetään tiistaiaamuna.”

Tällainen toiminta on syvää demokratian pilkkaamista.

1)   Maanantai-iltana on kaupunginvaltuusto. Esimerkiksi minä luottamustoimenhaltijana en ehdi edes tutustumaan esitykseen ennen viraston suunnittelemaa lehdistötilaisuutta. Olen töissä maanantaina, ja töiden jälkeen riennän kaupunginvaltuustoon.

2)   On uskomatonta, että virasto järjestää ensin tilaisuuden lehdistölle ja tuo esityksen vasta sen jälkeen lautakuntaan. Mitä demokratiaa tämä on olevinaan? Lautakunnan jäsenet saavat lukea esityksestä lehdistön kautta. Tämä on täysin demokratian pilkkaamista.

3)    Kolmas merkittävä ongelma on viraston ja siellä työskentelevien virkamiesten toimiminen lautakunnan tahdon vastaisesti. Lautakunta on tehnyt selkeän päätöksen lastensuojelun kehittämisen suhteen 8.12.2010. Tuolloin lautakunta valitsi yksimielisesti yhden vaihtoehdon neljästä. (http://www05.turku.fi/ah/perla/2010/1208020x/2431740.htm)

Lautakunta ei ole vaihtanut mielipidettään tuon päätöksen jälkeen eikä se myöskään ole antanut periaatepäätöstä lähteä tekemään toisenlaista valmistelua asian suhteen.

Lautakunnalle toki tuotiin jalomielisesti erään kokouksen yhteydessä tiedoksi, että lastensuojelua ollaan kehittämässä mm kolmea lastenkotia lakkauttamalla. Tuolloin lautakunnan jäseniä kehoitettiin kuitenkin vielä olemaan hiljaa asiasta julkisuuteen päin. Tällainen toiminta on viraston taholta röyhkeää.

Tästä ei voi tehdä kuin johtopäätöksen, että sosiaalivirasto ja sen virkamiehet pitävät luottamustoimenhaltijoita pilkkanaan. Lautakunnan päätöksiä kyseenalaistetaan ja päätösten yli kävellään. On ikävä huomata, kuinka Turussa vallitsee suuri ylimielisyys ja välinpitämättömyys demokratiaa kohtaan.

Hyväksytäänkö tällainen toiminta kaikessa hiljaisuudessa? Kuka tätä kaupunkia johtaa: virkamiehet vai demokraattisissa kuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt?

Perlan voimassa oleva päätös lastenkotien suhteen

Minulta on kyselty, että mitä peruspalvelulautakunta oikein päättikään silloin viimeksi. Oliko päätökseen kirjattu lauseke ”tällä päätöksellä ei lastenkoteja lakkauteta.”

Lautakunnan voimassa oleva päätös liittyen lastenkotien lakkauttamiseen on tehty kokouksessa 8.12.2010. Pöytäkirja on luettavissa täällä.

Jos jostain kumman syystä linkki ei toimikaan, niin kopioin tähän lautakunnan yksimielisesti valitseman vaihtoehto kolmosen (esitysvaihtoehtoja esityslistalla oli neljä ja ne on luettavissa pöytäkirjasta).

Vaihtoehto 3.
Omien lastenkotien kehittämiseen ja yhteistyöhön avohuollon kanssa perustuva vaihtoehto
 
Mikäli vaihtoehdoksi valitaan omien lastenkotien kehittäminen, rakennemuutos sijaishuollossa on tehtävä ostettavien laitospaikkojen vähentämisellä. Vaihtoehto edellyttää vastaavia henkilöstölisäyksiä mitä vaihtoehdossa kaksi on esitetty, lisäksi perhehoidon mahdollistamiseksi myös perhehoidon tuki on resurssoitava ja organisoitava. Tässä vaihtoehdossa minimilisäys on kaksikymmentä uutta vakanssia. Henkilöstösiirrot perhehoidon tukeen eivät ole mahdollisia eikä lisäresurssia ole mahdollista osoittaa perhehoidon vahvistamiseen ja tukemiseen, vastaanottokoteihin eikä Puolukkatien lastenkotiin.
 
Omiin lastenkoteihin pohjautuvaa lähestymistapaa esitti myös Seppo Sauro Lastensuojelun keskusliitosta vuoden 2009 alussa tekemässä selvityksessä Turun lastensuojelusta (Perla 11.3.2009 Dn 13932-2008). Sijaishuollon kehittämistyöryhmässä todettiin Turun omien lastenkotien vahvuudeksi korkeatasoinen laitoshoidon osaaminen sekä sijoitettujen lasten perheiden kanssa tehtävän työn hallinta ja kehittäminen.
 
Omien lastenkotien käytön etuna on myös lasten ja nuorten tarvitsemien muiden palvelujen (koulu, perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut, psykososiaalinen tuki) saaminen pääosin kaupungin omasta organisaatiosta. Toisaalta, omat laitokset eivät pysty tarjoamaan kaikkien huostaan otettujen yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvia palveluja, jolloin ostopalvelut ovat välttämättömiä. Osa laitosrakennuksista ei myöskään tiloina sovellu vaativien lastensuojelun asiakkaiden hoitoon. Lastenkodeilla on mahdollisuuksia erikoistua tai profiloitua esim. nuorten sijoituksiin tai lyhytaikaisiin avohuollon tukitoimena toteuttaviin sijoituksiin. Omiin lastenkoteihin perustuva vaihtoehto edellyttää lastenkodeilta aktiivista toiminnan kehittämistä ja valmiutta muuttaa omaa toimintaansa lastensuojelun tarpeiden muuttuessa.
 
Liite 2                           Turun lastenkotipaikat
 
Myös tämä vaihtoehto vahvistaa sijaishuoltoa ja entisestään siirtää lastensuojelun resurssien käytön painopistettä avohuollosta sijaishuoltoon. Tätä voidaan tasapainottaa laajentamalla kehittämistyötä avohuoltoon ja parantamalla avohuollon toimintaedellytyksiä sekä panostamalla lisäresursseja avohuollon työn tekemiseen. Avohuollon sosiaalityö lastensuojelussa perustuu sosiaaliseen vuorovaikutustyöhön, jota tehdään pitkäjänteisesti lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Tämän hetkisillä resursseilla täyspainoiseen työskentelyyn ei päästä. Yhteistyötä sijaishuollon ja avohuollon välillä voidaan tiivistää ja kehittää. Olennaista avohuollon lastensuojelussa on kuitenkin se, että asiakkaiden kanssa tehtävällä vuorovaikutustyöllä pystytään vaikuttamaan perheiden tilanteisiin ja saamaan aikaan toivottuja muutoksia. Tämä ei onnistu, jos asiakasmäärät ovat liian suuret. Avohuollon ja sijaishuollon yhteistyötä on tiivistetty esim. Vantaalla. Kehittämistyön tavoitteita on laajennettava myös muualle kuin perhehoitoon: ulkopuolisten laitossijoitusten vähentämiseen, huostaanottojen määrän vähentämiseen, huostaanottojen keston lyhentämiseen / kotiutusten lisäämiseen. Muutoksen on ulotuttava koko lastensuojeluun.
                    
Asiakasvaikutukset
-Parantaa lasten mahdollisuuksia tulla sijoitutetuksi perheeseen.
-Parantaa sijaisperheiden tukea
-Ei edellytä sijaishuollon muutoksia
-Vastaanottokotien vahvistaminen parantaa lastensuojelun asiakkaiden asemaa
Palvelurakennevaikutukset
-Edistää palvelurakenteen muutosta perhehoitopainotteiseksi
-Vähentää ostopalveluna hankittua laitoshoitoa
-Lyhyellä aikavälillä lisää painotusta sijaishuoltoon, painopisteen siirtyminen avohuoltoon vaatii usean vuoden ajan
Kustannusvaikutukset
-Lisäkustannus yhteensä vuonna 2011 vähintään n. 452 000 €
oSiirtymävaiheessa viiden tilapäisen palkkaamisluvan jatko (197 000 €)
oLakisääteiset kaksi vakanssia ja Lakkatien uudet vakanssit yht. v. 2011 187 000
-v. 2012 kustannus 706 400 € (v. 2011 tasossa)
-Edellyttää avohuoltoon panostamista rakennemuutoksen tueksi
-Alustavan arvion mukaan kustannusvaikutus on vähintään samalla tasolla vaihtoehto 1:n kanssa verrattuna vuoden 2009 toimintatapaan. Edellyttää pidempää toteuttamisjaksoa.
Henkilöstövaikutukset
-Lisää henkilöstön määrää, uudet vakanssit eivät ole henkilöstösuunnitelmassa
-Edellyttää vakanssimuutoksia ja tehtävä- sekä toimipaikkamuutoksia
-Edellyttää mahdollisesti organisaatiomuutoksia
-Edellyttää laajalta joukolta henkilöstöä sitoutumista ja muutosvalmiutta
Strategianmukaisuus
-Tukee osin palvelustrategian toteutumista, asukkaiden hyvinvointiohjelmaa.
-Resurssilisäyksen kohdistuminen sijaishuoltoon strategianvastainen, voidaan tasapainottaa vahvistamalla myös avohuoltoa ja siirtämällä työn painospistettä avohuoltoon

Tuo joulukuinen vuonna 2010 tehty päätös on edelleen voimassa. Peruspalvelulautakunta ei ole antanut virastolle lupaa lähteä valmistelemaan muunlaista esitystä vaan kaiken järjen mukaan olettaisi, että virkamiehet noudattavat lautakunnan päätöstä ja veisivät sitä käytäntöön.

Jos lautakunta olisi tehnyt periaatepäätöksen toimia toisin, ymmärtäisin viraston toimet lähteä valmistelmaan lastenkotien alasajoja ja yt-neuvotteluja (vaikka olisinkin itse asiasta eri mieltä). Tästä ei voi tehdä kuin johtopäätöksen, että virasto kävelee lautakunnan päätöksen yli ja tekee peruspalvelulautakunnan naurunalaiseksi. Voiko Turussa toimia näin ilman, että siihen puututaan?